Mediapsykologi: Tunteita herättävä uutinen jää mieleen

Kielteistä julkisuutta saaneet leimautuvat aiheettomasti rikollisiksi osin siksi, että syytöksiin ja epäilyihin liittyvä uutisointi herättää voimakkaita tunteita.

Mediapsykologiaan erikoistuneen psykologian tohtori Anu Mustosen mukaan uutiset jäävät parhaiten mieleen silloin, kun niihin liittyy paljon tunnetta. Kun korkeassa asemassa olevaa epäillään rikoksesta, uutinen saattaa herättää esimerkiksi vahingoniloa tai sääliä.

- Kaikkeen inhimilliseen oppimiseen liittyy, että jos asiassa on tunnetta, se jää muistiin, Mustonen sanoo.

Mustosen mukaan mahdollinen tuomitsematta jättäminen ei tavallisesti ole yhtä tunteisiin vetoava uutinen eikä siitä myöskään jää yhtä selvää muistijälkeä.

- Vaikka valitetaan, että uutiset ovat niin negatiivisia, myönteisestä asiasta on vaikea saada yhtä kiinnostavaa juttua. Ihminen on ikävä kyllä sillä tavalla raadollinen.

Helsingin Sanomien Suomen Gallupilla teettämästä viime sunnuntaina julkistetusta tutkimuksesta selvisi, että kielteinen julkisuus leimaa helposti ihmisen rikolliseksi, vaikka hänet olisi myöhemmin todettu syyttömäksi. Muun muassa suurlähettiläs Alpo Rusia piti syyllisenä rikokseen 27 prosenttia vastanneista, vaikka vakoiluepäily ei todellisuudessa johtanut edes syytteeseen.

Paikkaaminen vaikeaa

Mustosen mukaan virheellisiä käsityksiä on vaikea muuttaa. Uutisten virheetkin jäävät helposti ihmisten mieleen asianmukaisista oikaisuista huolimatta.

Mustosesta tuntuukin keinotekoiselta, että aiheettomaksi osoittautunutta epäilyä paikkailtaisiin kirjoittamalla "kymmenen positiivista juttua". Hän toivoo, että virheellisten käsitysten syntymistä ehkäistäisiin sillä, ettei asioita vielä epäilyvaiheessa liiaksi hehkuteltaisi.

- Kyllähän esimerkiksi rikosilmoituksia voi tehdä aivan väärin perustein. Silti siitä jää muistijäljet.

Mustosen mukaan uutisointi on toisinaan harhaanjohtavaa etenkin julkkisten yksityiselämästä kirjoitettaessa, vaikka suoranaisia virheitä ei olisikaan. Rikoksista kirjoitettaessa ollaan kuitenkin täsmällisempiä.

Mustosen epäilee, että ihmisten saattaa olla vaikea ymmärtää oikeusprosessien terminologiaa, vaikka uutisessa mainittaisiinkin asiallisesti, että kyse on vain epäilystä.

- Yleisin väärinkäsitys lienee, että ihmiset hahmottavat, että kyseessä on rikos jo silloin, kun asiaa vasta tutkitaan.

(MTV3-STT)