Matkapuhelinverkkoja laajennetaan Suomessa tänä vuonna miljardilla

Pellervo Hämäläinen Soneran tiedotusosastolta ennakoi, että rakentamisen tahti jatkuu kovana myös lähivuosina, vaikka käytännössä koko asuttu Suomi alkaa jo olla matkapuhelinyhteyksien piirissä.
-Peruspeitto matkapuhelimilla on nyt olemassa, mutta periaatteessa verkkoa ei voi saada koskaan valmiiksi. Käyttäjien määrän kasvun lisäksi koko ajan tulee uutta tekniikkaa, jota voidaan alkaa tarjota asiakkaille joillain alueilla, Hämäläinen arvioi.

GSM 1800 -verkko Soneralla on nyt pääkaupunkiseudulla ja Oulussa. Syksyn aikana paikallisia 1800-verkkoja tulee myös Turkuun, Tampereelle ja Kuopioon. Käyttäjän kannalta 1800-verkko ei eroa entisestä, mutta sen välityskapasiteetti on kaksi kertaa 900-verkkoa suurempi.

Lisää kuuluvuutta kellareihin

GSM 1800 -verkkojen lisäksi Sonera keskittyy taajamissa sisätilakuuluvuuden parantamiseen esimerkiksi kellari- ja autotallitiloissa. Taajamien ulkopuolella lähinnä paikataan katvealueita varsinkin Itä-Suomessa ja parannetaan kuuluvuutta junaratojen varsilla. GSM-verkon lisäksi laajennetaan myös NMT-verkkoja; esimerkiksi Oulun ja Lapin lääniin nousee tänä vuonna parikymmentä uutta NMT 450 -mastoa.

Soneran investoinnit matkapuhelinverkon kehittämiseen ovat Hämäläisen mukaan tänä vuonna samalla tasolla kuin edellisenä vuonna, jolloin rahaa kului noin miljardi markkaa.
-Rakentamispäätökset perustuvat kolmeen periaatteeseen, jotka ovat tilaajamäärän ennustaminen, liikenteen määrän ennustaminen ja liikenteen määrän mittaaminen eri alueilla. Jos asiakkailta tulee palautetta, että jossain paikassa ei kuulu, ne otetaan huomioon ja lasketaan, onko uuden tukiaseman rakentaminen kyseiseen pisteeseen kannattavaa. Jos ei, kuuluvuutta voidaan yrittää parantaa vaikka lisäantenneilla, Hämäläinen selvittää.

Radiolinjalla tahti kiihtyy

Radiolinjan valtakunnallinen verkko kattaa nyt alueen, jolla asuu 98 prosenttia suomalaisista. Valkoisia läikkiä löytyy tiedottaja Heidi Vaaliston mukaan enää lähinnä Itä- ja Pohjois-Suomesta ja jonkin verran saaristoalueilta.

-Uutta peittoaluetta on viime ja tämän vuoden aikana rakennettu varsinkin ihan itärajan pintaan, esimerkiksi Runon ja Rajan tie sai GSM-peiton tänä vuonna, Vaalisto sanoo. Nyt ollaan siirtymässä Itä-Suomesta Pohjois-Suomeen ja Lappiin, Vaalisto kertoo.

-Verkon rakentamisessa on koko ajan vauhti kiihtynyt. Viime vuonna investoitiin noin 700 miljoonaa markkaa yli tuhannen uuden tukiasemasolun pystyttämiseen. Tänä vuonna investoinnit nousevat yli miljardiin.

GSM-900 -verkon lisäksi Radiolinjakin rakentaa pääkaupunkiseudulle ja suurimpiin kaupunkeihin ruuhkahuippuja tasaamaan GSM 1800- verkkoja. Nykyinen GSM 900 -verkko riittäisi Vaaliston mukaan hyvin tavallisen puhelinliikenteen välittämiseen, mutta dataliikenteen lisääntyessä taajuuksia tarvitaan lisää. Tavallinen ihminen ei verkoissa eroa huomaa.

Soneran ja Radiolinjan tukiasemista osa on yhteisiä siten, että toinen yhtiö on vuokralla toisen rakentamassa mastossa. Hämäläinen arvioi, että uusista tukiasemista noin 10-15 prosenttia on yhteiskäytössä. Yhteismastot ovat usein osoittautuneet järkeväksi ratkaisuksi varsinkin syrjäseuduilla.