Matalapalkkatuen tehosta ei ole tietoa

Työllistäminen työnantajille maksettavalla matalapalkkatuella herättää epäilyksiä palkansaajajärjestöissä. Tulevan hallituksen ja erityisesti keskustan tavoitteekseen asettama tuen laajentaminen ollaan niiden mukaan toteuttamassa ilman tietoa sen tehokkuudesta.

Tiedot rajoittuvat tukea saaneiden yritysten määrään. Viime vuoden tammikuussa niitä oli noin 6000 ja marraskuussa 9436. Rahaa on budjetoidusta 120 miljoonasta eurosta käytetty noin 90 miljoonaa. Tuen arvioitiin parantavan työllisyyttä noin 1900 henkilötyövuodella. Sen piirissä voisi olla yli 83 000 työntekijää.

Viime vuoden alusta voimaan tullut kokeilu mahdollistaa tuen työnantajille, jotka työllistävät yli 54-vuotiaita.

Matalapalkkatuen ulottamista kaikkiin työntekijäryhmiin suositteli viime viikolla valtiosihteeri Antti Mykkäsen (kesk.) vetämä aluepolitiikan kehittämistä pohtinut työryhmä. Laajentaminen vain harvan asutuksen alueille toisi 5000-7000 työpaikkaa ja maksaisi 90 miljoonaa.

Malli on laajentumassa joihinkin kuntiin myös siten, että ensimmäisen työntekijän palkkaavat yrittäjät saavat työnantajamaksujen kevennyksen.

Tuelle on keskustan ohella näyttänyt vihreää valoa myös kokoomus.

Keskustan johto on perustanut matalapalkkamallinsa paljolti Pellervon taloudellisen tutkimuslaitoksen arvioon, jonka mukaan tuki alle 26-vuotiaille synnyttäisi 2000-3000 uutta työpaikkaa ja muuttaisi noin 5000 nuoren työpaikan osa-aikaisesta kokoaikaiseksi. Tuki maksaisi 130 miljoonaa.

Palkansaajapuolella katsotaan, että Pellervon selvityksessä on tehty hyviä arvioita tulevaisuuden suhteen, mutta itse fakta puuttuu. Edes hanketta toteuttavilla valtiovarainministeriöllä ja verohallituksella ei vielä ole tutkimustietoa asiasta.

Kiirettä ei vielä kannata pitää

Palkansaajien tutkimuslaitoksen tutkimuskoordinaattori Jukka Pirttilä sanoo, että idea voi olla hyväkin, mutta mitään luotettavaa tietoa sen toimivuudesta ei vielä ole. Erityistä kiirettä hallituksenkaan ei tämän vuoksi kannattaisi vielä pitää.

- Ennen kuin tukea laajennetaan nuoriin, tulisi tietää miten matalapalkkamalli on toiminut yli 54-vuotiaisiin sovellettuna.

Pirttilän mukaan tulisi tietää, onko tukea käyttäneiden yritysten työn kysyntä lisääntynyt ja millä aloilla. Arvio vaatisi myös yksityiskohtaisempaa tietoa henkilöiden työllisyys- ja palkkakehityksestä.

Kokeiluja on tehty Ranskassa, Belgiassa ja Hollannissa, mutta myönteisiä tuloksia on saatu lähinnä vain Ranskasta, jossa tuki sovellettiin kaikkiin työntekijöihin.

Ruotsissa valmistellaan lakiehdotusta, joka laskee alle 25-vuotiaisiin työntekijöihin liittyviä työnantajamaksuja 21,3 prosenttiin nykyisestä 32,4 prosentista.

Veroale työllistää verohallintoa

SAK:n ekonomisti Olli Koski muistuttaa, että Lapin ja saariston kunnissa kokeiltavana ollut työnantajamaksujen helpotus ei tutkimusten mukaan ole saanut aikaan merkittäviä työllisyysvaikutuksia.

- Epäilyksiä on ollut siihen suuntaan, että tällaiset mallit työllistävät lähinnä verohallinnon virkamiehiä.

Nuorten työllistymiseen matalapalkkatuki on SAK:n mielestä huono keino, koska työn kysynnästä ei ole pulaa. Panostukset tulisi mieluummin tehdä koulutukseen, sen sijaan että esimerkiksi koulunsa keskeyttäneet ajettaisiin halpatyövoimaksi.

Koski arvioi, että ylipäätään verokevennyksillä elvyttäminen ei tässä taloustilanteessa ole perusteltua. Jonkun myös pitää maksaa työantajamaksujen alentaminen.

(MTV3-STT)