Mätäjoen myrkkyvuoto mitätöi vuosien mittavan elvytystyön

Taimenen palauttaminen Mätäjokeen Helsingissä oli päässyt hyvään vauhtiin ja tulokset näyttivät lupaavilta - aina maanantaina tapahtuneeseen myrkkyvuotoon asti.

Vuosien työ otti hetkessä takapakkia, kun maalivalmistaja Teknoksen tehtaalta vuoti jokeen ympäristölle vaarallista liuotinbensiiniä arviolta 500-1000 litraa. Vuodon takia kuoli satoja kaloja.

– Jos neljän vuoden työ menee hukkaan, onhan se masentavaa, toteaa puheenjohtaja Esa Lehtinen Virtavesien hoitoyhdistyksestä.

Äärimmäisen uhanalaisen meritaimenen mäti-istutuksia on tehty Mätäjoessa vuodesta 2009 asti yhdistysvoimin.

Mäti-istutusten ansiosta meritaimen oli sähkökoekalastusten perusteella levinnyt istutusalueilla valtalajiksi, kertoo Mätäjoki-projektin vetäjä Pekka Lindblad Helsingin Perhokalastajista. Maanantaina hän ei nähnyt alueella yhtäkään elävää kalaa.

Haittaa koko eliöstölle

Helsingin ympäristökeskuksen johtava tutkija Jari-Pekka Pääkkönen arvioi, että kalojen kuolinsyinä lienevät tukehtuminen ja liuottimen aiheuttama myrkytys. Kalojen joukossa oli taimenien lisäksi muun muassa pieniä särkikaloja.

Vuoto on aiheuttanut haittaa myös pohjaeläimille sekä laajemmin koko puron eliöstölle.

Mätäjoesta otettiin tiistaina näytteitä, joiden odotetaan valmistuvan parissa päivässä. Tapauksen selvittelyyn ovat osallistuneet ympäristökeskuksen lisäksi poliisi ja pelastuslaitos.

Lindblad toivoo, että tapaus ja vuodon vaikutukset selvitetään tarkkaan.

– Pitää myös selvittää, aiheuttaako vuoto jotain lähimerialueella.

Ympäristökeskuksen mukaan Mätäjoen vesi on ollut viime vuosina laadultaan hyvää tai tyydyttävää. Laatu on vuosien kuluessa parantunut.

Yhtiö osallistuu elvyttämiseen

Teknos ilmoitti tiistaina, että myrkkypäästö johtui inhimillisestä virheestä. Yhtiö kertoi osallistuvansa vaurioiden korjaamiseen ja kalakantojen elvyttämiseen.

Myös yhdistykset aikovat jatkaa työtään taimenkantojen palauttamiseksi. Lisäksi ainakin vuonna 2009 ja 2010 istutettuja taimenia on voinut selvitä hengissä, koska osa niistä on lähtenyt merivaellukselle kahden vuoden iässä.

– Odotamme, että edes jokin niistä palaisi Mätäjokeen, jotta luonnonkierto saataisiin käyntiin, Lindblad sanoo.

(MTV3 - STT)

Lue myös:

    Uusimmat