Masennuksen hoito takkuaa edelleen

Masennuslääkkeitä käytetään yhä enemmän Suomessa, mutta vain 11 prosenttia masennuspotilaista on saanut psykoterapiaa ennen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistä.

Masennuksen hoito ei ole Työterveyslaitoksen tutkimuksen mukaan juurikaan kohentunut kymmenessä vuodessa. Lääkehoidon mahdollisuuksia ei selvitetä riittävän monipuolisesti ennen kuin potilas siirretään työkyvyttömyyseläkkeelle.

Psykoterapian tarjontakaan ei ole juuri lisääntynyt. Vain 11 prosenttia masennuspotilaista oli saanut viikottaista psykoterapiaa ennen työkyvyttömyyseläkkeelle siirtymistään.

Masennuksesta on mahdollista toipua työkykyiseksi monipuolisella hoidolla ja kuntoutuksella, sanoo tutkimusta johtanut psykiatrian dosentti Teija Honkonen.

Honkonen korostaakin, että ennen työkyvyttömyyseläkelausunnon laatimista lääkärin olisi aina varmistettava, että hoito on ollut hoitosuositusten mukaista. Myös työhön paluuta olisi tuettava tehokkaammin osasairauspäivärahaa tai työkokeilumahdollisuutta hyödyntämällä, Honkonen esittää.

Monelle kokeiltu vain yhtä lääkettä

Masennuslääkkeitä käytetään yhä enemmän. Hoidon laatu ei kuitenkaan näytä juuri parantuneen, vaikka väestötasolla masennuslääkkeiden käyttö kolminkertaistui Suomessa vuosina 1994-2004. Valtaosa masennuspotilaista oli käyttänyt jotain mielialalääkettä riittävällä annoksella ennen eläkkeelle siirtymistä.

- Hämmästyttävää kuitenkin on, että edelleen yli kolmannes masennuksen vuoksi eläkkeelle siirtyneistä oli käyttänyt korkeintaan yhtä masennuslääkettä ennen eläkelausunnon kirjoittamista. Lääkehoidon mahdollisuuksia masennuksesta toipumiseen ei siis oltu selvitetty läheskään riittävästi, sanoo professori Erkki Isometsä Helsingin yliopistosta.

Psykoterapiaa edelleen vain harvoille

Sekä kansainvälisissä että suomalaisissa hoitosuosituksissa korostetaan psykoterapian merkitystä lääkehoidon ohella. Kuitenkin vain harva masennuspotilas pääsi siitä osalliseksi ennenkuin eläkepäätös tehtiin.

Tutkijat eivät havainneet juurikaan myönteistä kehitystä koko kymmenen vuoden tutkimusajanjakson aikana. Kun vuosina 1993-1994 eläkkeelle siirtyneistä yhdeksän prosenttia oli saanut psykoterapiaa, vuosina 2003-2004 sitä sai 11 prosenttia.

- Suomessa vakavan masennuksen sairastaa vuosittain noin kuusi prosenttia työikäisestä väestöstä ja noin 4000 suomalaista jää vuosittain sen vuoksi ennenaikaiselle eläkkeelle. Masennuksen osuus työkyvyttömyyseläkkeiden syistä on kasvanut merkittävästi 1990-luvun alkupuolelta lähtien. Masennuksen taloudelliset vaikutukset ovat suuria sekä yhteiskunnalle että yrityksille, korostaa eläkejohtaja Timo Aro eläkevakuutusyhtiö Ilmarisesta.

Tutkimuksessa arvioitiin masennuksen vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden saaman hoidon laatua 10 vuoden välein. Tutkimus on julkaistu arvostetussa Journal of Clinical Psychiatry -lehdessä, ja se tehtiin yhteistyössä Hyksin, Helsingin yliopiston, Kansanterveyslaitoksen ja eläkevakuutusyhtiö Ilmarisen kanssa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat