Märkä talvi moninkertaisti ravinnevalumat vesistöihin

Vantaanjoen virtaama on alkuviikon runsaiden sateiden seurauksena kasvanut taas joulun jälkeisiin lukemiin, pientä kevättulvaa vastaavaksi. Vesimassojen mukana mereen kulkeutuu suuri määrä pelloilta huuhtoutuneita ravinteita. Ja sama tilanne on muuallakin lumettomassa Suomessa.

- Jos verrataan mennyttä marras-joulukuun jaksoa keskimääräisen talven tilanteeseen, niin ehkä kaksin-kolminkertainen määrä ravinteita on Suomen alueelta huuhtoutunut Itämereen, laskee erikoistutkija Seppo Knuuttila Suomen ympäristökeskuksesta.

Vantaanjoen ravinteet kulkeutuvat Suomenlahteen, Pohjanmaan tulvien kuljettamat ravinteet puolestaan päätyvät rehevöittämään Pohjanlahtea.

- Pohjanlahden tila on parempi kuin Saaristomeren ja Suomenlahden, mutta tietenkin ravinteilla on sama vaikutus siellä kuin täällä etelärannikollakin. Pohjanlahden osalta suhteellisesti ravinnehuuhtoutumat eivät olleet ihan yhtä suuria kuin etelä- ja lounaisrannikolla, jos verrataan normaalitilanteeseen, kertoo Knuuttila.

Päästövähennystavoitteet karkaavat

Ensi kesän leväkukintojen määrää ei kuitenkaan vielä voi ennustaa, vaikka leviä ruokkivaa fosforia valuukin nyt mereen suuria määriä.

- Tämän perusteella ei vielä voida sanoa mitään ensi kesän tilanteesta. Ihan normaalitilanteessakin Suomenlahden ravinnekuormitus on niin suuri, että jos olosuhteet on muuten otolliset leväkukinnan syntymiselle, niin se syntyy, arvioi Knuuttila.

Itämeren suojelukomissio kiristi rantavaltioiden päästövähennystavoitteita lokakuussa. Suomen pitäisi vähentää fosforipäästöjään Suomenlahteen yli 300 tonnilla vuodessa. Jos tällaiset talvet yleistyvät niinkuin ilmastonmuutosmalleissa ennakoidaan, päästövähennystavoitteet karkaavat.

- Suomen kannalta se tarkoittaa sitä, että se päästövähennystavoite, joka Suomelle on hyväksytty viime syksynä Itämeren maiden ministerikokouksessa, tulee erittäin hankalaksi saavuttaa, ennakoi Knuuttila.

Tällaisella säällä ravinnevalumat tulevat maataloudesta ja niiden vähentäminen vaatii maatalouden päästöjen kuriin saamista.

- Voidaan katsoa vielä, voidaanko lannoitusta tarkentaa, lisätä suojavyöhykkeitä ja kosteikkoja. Se koko paletti, mitä keinoja on käytettävissä, pitää pyrkiä kohdentamaan niille alueille, missä on suurimmat huuhtoutumat, vaatii Knuuttila.

Loppuviikosta luvattu kylmeneminen pienentää ravinnevalumia ainakin vähäksi aikaa.