Kiviniemi huippuvirastaan: Hassua, että iltapäivälehtiä kiinnostaa vain yksi asia

Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n varapääsihteeriksi heinäkuussa nimitetty Mari Kiviniemi kertoi tehtävänsä luonteesta aamun Huomenta Suomessa.

– OECD:n tehtävä on antaa jäsenmaille ja muille kiinnostuneille maille politiikkasuosituksia eli miten saadaan aikaan parempaa ja vihreämpää talouskasvua. Toinen tärkeä tehtävä on tehdä pehmeää kansainvälistä lainsäädäntöä ja sopimuksia, joilla huolehditaan, että talouden pelisäännöt olisivat mahdollisimman samanlaiset kaikille maille.

Kiviniemi aloittaa uudessa pestissään tällä viikolla. Tehtävä on korkein, missä suomalainen on koskaan OECD:ssä toiminut. Miten siihen päädyttiin?

– Olin paljon tekemisissä OECD:n kanssa sekä hallinto- että kuntaministerinä, kauppaministerinä ja myös pääministerinä. Järjestö ja sen pääsihteeri olivat tuttuja. Minulla on myös ekonomistin koulutus, ja olin seurannut pitkään järjestön toimintaa, Kiviniemi vastasi.

Huippuvirka on poikinut myös paljon keskustelua vuosina 2010–2011 Suomen pääministerinä toimineen Kiviniemen nykypalkasta, jonka on väläytelty nousevan 15 000 euroon kuussa.

– Ehkä on vähän hassua, että iltapäivälehtiä kiinnostaa ainoastaan yksi asia, Kiviniemi tyytyi toteamaan.

Ukrainan kriisi vaikeuttaa toimintaa

Kiviniemen mukaan Ukrainan kriisi ja Venäjän ja länsimaiden viilentyneet suhteet tuovat talousjärjestön toimintaan haasteita.

– Talouspakotteet haittaavat koko maailman toimintaa, vaikka tässä ei olekaan kyse kovin massiivisista vaikutuksista talouteen.

–Ilman muuta tässä otetaan askelia taaksepäin. Venäjäkin on ollut OECD:n hakijamaa. Hakeminen on tietenkin nyt jäissä, Kiviniemi sanoi.

Entisen pääministerin mukaan on kuitenkin positiivista, että Venäjästä tuli muutama vuosi sitten maailman kauppajärjestön WTO:n jäsenmaa. Kiviniemi toteaa, ettei Venäjän integroitumista maailman talouteen pidä vähätellä.

Kiviniemen mukaan ratkaisu Ukrainan tilanteeseen olisi löydettävä neuvottelupöydässä.

–Tässä on kyse enemmänkin diplomatian keinoista kuin taloudellisista keinoista.

Lue myös:

    Uusimmat