Mara: Ravintoloissa valtavasti tyhjäkäyntiä

– Kyllähän meillä on paljon anniskelupaikkoja, se pitää paikkaansa. Mutta ravintoloista on alkoholi kadonnut, Lappi tiivistää.

Lapin mukaan ravintoloiden merkitys alkoholin jakelukanavana on hyvin pieni anniskelupaikkojen määrästä huolimatta. Hänen mukaansa vuonna 1997 kaikesta Suomessa nautitusta alkoholista 21 prosenttia kulutettiin ravintoloissa. Nyt sama luku on alle 10 prosenttia.

2,4 miljoonasta anniskeluasiakaspaikasta suuri osa on Lapin mukaan tyhjäkäynnillä. Alueellisessa vaihtelussa korostuu Maran toimitusjohtajan mukaan matkailullisesti merkittävät alueet.

– Esimerkiksi Lapin alueella asukkaita on vähän ja monissa kunnissa on isoja matkailukeskuksia. Se on selvää, että siellä on myös anniskelupaikkoja paljon. Paitsi että on normaaleja ruokaravintoloita, siellä on myös paljon juhlaravintoloita ja tanssiravintoloita, joissa on isot anniskelupaikat.

Monissa paikoissa tehokas myyntiaika on sesonkiluoteisuuden vuoksi lyhyt. Sesongin jälkeen paikat hiljenevät.

Takaisin ravintoloihin

Lappi kritisoi nykyistä politiikkaa, jossa kulutus ohjataan pois ravintoloiden valvotuista oloista.

Päivittäistavarakaupan ja Alkojen myynti sekä kasvanut matkustajatuonti ovat selkeästi ravintoloita suurempia alkoholin jakelukanavia.

Tilat, joihin mahtuisi selkeästi nykyistä enemmän asiakaskuntaa, seisovat yhä useammassa paikassa puolityhjillään.

- Meidän näkemyksen mukaan alkoholin kulutusta pitäisi ohjata päätöksillä takaisin ravintoloihin. Ravintoloissa alkoholin nauttiminen on valvottua, se on ylivoimaisesti työllistävin alkoholin jakelukanava ja se tuo selvästi eniten verotuloja. Siitä aiheutuvat yhteiskunnalliset haitat ovat selvästi pienempiä kuin muissa kanavissa.

Voisiko teoriassa olla mahdollista, että puoli Suomea olisi yhtä aikaa anniskelualueella?

- Se ei ole mahdollista. Siinä puolessa Suomessa on mukana jo alaikäisetkin, heille ei voida anniskella, Lappi toteaa.