Mainos

Maon patoprojektin rapistuva perintö uhkaa Kiinaa

Vaarallisista padoista on tullut tikittävä aikapommi Kiinassa. Lukemattomat padot uhkaavat murtua ja aiheuttaa laajaa tuhoa.

- Vaaralliset padot ovat joko vanhentuneita tai rakennettu ilman lupaa. Ne ovat heikko lenkki yrityksissämme taistella tulvia vastaan, kertoo eteläisen Kantonin maakunnan varakuvernööri Li Ronggen paikallisen Nanfang Dushibao -lehden haastattelussa.

Kiinan 85 000 suuresta ja keskisuuresta padosta jopa 40 prosentin arvioidaan olevan niin huonossa kunnossa, että ne uhkaavat murtua.

Monet padoista rakennettiin 1950-luvulla, jolloin kommunistisen Kiinan isä Mao Tsetung käynnisti maassa kunnianhimoisen patojenrakennusohjelman. Lisäksi tuhansia pienempiä patoja on rakennettu ilman lupaa viime vuosikymmenen aikana.

Pelkästään Kantonista löytyy Lin mukaan satoja uusia patoja, jotka eivät täytä viranomaisten turvallisuusvaatimuksia.

Liikemiehet ja paikalliset viranomaiset rakentavat patoja tuottaakseen sähköä. Energian hinta on noussut Kiinassa voimakkaasti, jolloin myös pienien voimalaitosten ylläpitämisestä on tullut kannattavaa.

Li vakuuttaa, että kaikki laittomat padot tullaan poistamaan käytöstä Kantonissa. Sen lisäksi maakunnan keskushallinto aikoo käyttää seuraavien kolmen vuoden aikana vajaat viisi miljardia euroa 6200:n kaikkein vaarallisimman padon vahvistamiseen.

Pelottava menneisyys

Kiinalaisilla päätöksentekijöillä on tosissaan aihetta huoleen. Lähes 3000 patoa on jo murtunut.

Pahin onnettomuuksista tapahtui tiheään asutussa Henanin maakunnassa vuonna 1975, jolloin Banqiaon ja Shimantan padot murtuivat.

Hallitseva kommunistipuolue piti Henanin katastrofia niin kiusallisena, että se pitkään kiisti mitään ylipäänsä tapahtuneen. Vuonna 2005 puolue myönsi vihdoin, että patojen murtuminen oli vaatinut maakunnassa yli 170 000 ihmisen hengen.

Henanin patomurtumaa pidetään kautta historian tuhoisimpana ihmisen aiheuttamana onnettomuutena. Molemmat padot rakennettiin 1950-luvulla osana Maon suunnitelmaa, jolla patojen avulla pyrittiin ratkaisemaan Kiinan energiaongelma.

Patoja tarvittiin myös Kiinan kuivien pohjoisosien keinokastelemiseen. Kun Mao nousi valtaan vuonna 1949, Kiinassa oli vain 23 suureksi luokiteltavaa patoa. Sen jälkeen määrä on noussut yli 20000:een. Nykyisin lähes puolet maailman suurista padoista on Kiinassa.

Kiinan vesivarannoista vastaavana ministerinä aiemmin toiminut Wang Shucheng vahvistaa, että padoista on usein seurannut vaikeita ongelmia. Niiden takia muun muassa peltomaa on monin paikoin tärveltynyt käyttökelvottomaksi.

Nykyisin eläkkeellä oleva Wang kertoo South China Morning Post -lehden haastattelussa, että monien laittomien patojen altaat ovat lisäksi niin likaisia, ettei niiden avulla enää voida tuottaa sähköä. Samalla epäpuhtaudet edesauttavat osaltaan tulvien syntyä.

(MTV3-STT)

Mainos

Lisää aiheesta

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.