Mansikkasato jää pari miljoonaa kiloa odotuksista

Mansikalla voi tänä vuonna herkutella hieman odotettua harvemmin, sillä kokonaissato jää ennakoitua vähäisemmäksi. Marjaa tulee näillä näkymin noin 13 miljoonaa kiloa, mikä on pari miljoonaa kiloa vähemmän kuin alun perin odotettiin. Mahdollista on sekin, että sato jää vieläkin vähäisemmäksi, sillä jälkisatoa korjataan vielä monin paikoin.

Vaikka satokauden odotuksista jäädäänkin, ei marjamäärä poikkea juurikaan vuosittaisista keskiarvoista. Pettyneitä voidaan olla sitten, jos marjaa ei tule 10-11 miljoonaa kiloa enempää. Tänä suvena mansikoiden turmaksi ovat osoittautuneet sateiden lisäksi harmaahome ja mansikkapunkit. Puutarhaliiton erikoiskonsulentin Tuija Tanskan mukaan sadon kohtalo on hyvin paljon tilakohtainen. Joidenkin viljelijöiden taloudellinen tulos jää tänä vuonna heikoksi, kun taas toiset pelasti jokin tietty marjalajike.
-Home ei koetellut Etelä-Suomen satoa niin pahasti, koska suurimmat sateet tulivat vasta jälkimarjan aikaan, sanoo Tanska. Etelä-Suomessa etenkin myöhäisemmät lajikkeet ja lohkot ovat olleet monet viljelijän onneksi.

Lumeton talvi suurin ongelma

Sateet sinänsä eivät välttämättä satoa pilaa. Esimerkiksi viime kesän paahtavissa helteissä kypsyi vain noin 12 miljoonaa kiloa mansikkaa.
-Kaikkein suurin vahinko 1990-luvun aikana on johtunut talven aiheuttamista vaurioista, Tanska muistuttaa. Lumettoman talven jälkeen satoa on saattanut tulla vain noin 8 miljoonaa kiloa, kun taas hyvänä satovuonna vuonna 1996 mansikkaa saatiin kaksi kertaa enemmän. Tällä kaudella marjaa on valmistunut koko ajan, mutta sateiden takia satoa on ylikypsynyt ja pehmennyt ennen kuin sitä on päästy korjaamaan.

Suonenjoen lisäksi mansikkaa viljellään Etelä-Suomessa, Varsinais-Suomessa, Kokemäen seudulla, Mikkelissä ja Pohjois-Karjalassa. Myös Oulussa on useita satoja hehtaareita mansikkaviljelyksiä.

Lue myös:

    Uusimmat