Mansikka talvehti hyvin lumipeitteen alla

Ainoastaan jotkut kokeiltavana olleet uudet mansikkalajikkeet ovat kärsineet talven koettelemuksissa. Sen sijaan tutut päälajikkeet, kuten polka ja honeoye, selvisivät vaurioitta hyisestä talvesta.

- Lumipeite oli paksu ja suojasi pakkaselta. Talvella eivät kasvustot paljastuneet missään vaiheessa, koska ei ollut suojakelejä, Voutilainen selvittää.

Myös valtakunnallisesti tilanne on samansuuntainen, eivätkä viljelijät ole raportoineet talvituhoista. Edellytykset hyvälle mansikkasadolle ovat olemassa, mutta kilomäärää on tässä vaiheessa mahdoton arvioida.

- Juhannusviikolla pystytään sanomaan jollain tavalla, mitä on tulossa, toiminnanjohtaja Hannu Salo Hedelmän- ja marjanviljelijäin liitosta toteaa.

Edellisenä talvena myyriä vilisti Suomen luonnossa poikkeuksellisen runsaasti. Vuosi sitten talven jäljiltä paljastuikin paljon myyrien aiheuttamia vahinkoja mansikkakasvustoissa, mutta nyt niiltäkin on vältytty.

Viileneminen tasaa kasvua

Helatorstaista alkanut hellejakso oli suotuisa mansikalle. Kasvustot kehittyivät vauhdilla, kun lämpöaalto helli niitä. Sään viileneminenkään ei ole huono asia mansikkakasvustoille.

- Jos koko ajan on hellettä, kukinta hujahtaa hetkessä ohi ja marjamäärä jää vähäiseksi. Kun kehitys tapahtuu hitaammin, kukkavarsilla on aikaa vahvistua. Samalla kukka- ja marjamäärä lisääntyvät, Voutilainen kertoo.

Mansikkasadon uhkana voi olla halla, jos se iskee pelloille. Nykypäivän ammattiviljelmät ovat tosin suojautuneet hallaa vastaan.

- Sadetuslaitteet tekevät hallan torjuntaa, Voutilainen sanoo.

Voutilainen arvioi, että Suonenjoen seudun pelloilla kypsyvät mansikat ehtivät juhannukseksi myyntiin. Harson alla kasvavat ja aikaiset mansikkalajikkeet kukkivat parhaillaan. Nyrkkisääntönä voidaan pitää sitä, että täyden kukinnan vaiheesta neljän viikon päästä poimitaan kypsiä mansikoita.

Kypsyminen riippuu kuitenkin hyvin paljon siitä, millaiset ovat sääolot lähiviikkoina. Parhaimmillaan mansikkasesonki on perinteisesti heinäkuussa.

(MTV3 - STT)