Malagan uutisointi jätti asiantuntijoille myönteisen kuvan

Malagan bussiturman tiedottamisesta jäi kriisiviestinnän asiantuntijoille pääasiassa positiivinen maku.

Dosentti Hannele Seeck ja yliopistonlehtori Salli Hakala ovat tutkineet suomalaista kriisiviestintää 20 vuoden ajalta. He julkaisivat aiheesta viime vuonna kirjan Kriisi ja viestintä.

Kumpikaan tutkijoista ei ole erityisesti syventynyt Malagan tapaukseen, mutta ovat seuranneet sen uutisointia.

Jokelan kouluammunnan uutisointi herätti tunteita ja nosti pinnalle keskustelun mediaetiikasta. Nyt aiemmat kokemukset on otettu huomioon niin viranomaisten kuin mediankin keskuudessa.

- Ensimmäinen ajatukseni oli, että Jokelan tapaus on vaikuttanut. Tässä on iso muutos Jokelaan verrattuna, Seeck toteaa.

Myös Hakala pitää positiivisena asiana sitä, että poliisi ja viranomaiset ovat olleet bussiturman jälkeen suojelemassa uhreja.

- Jos ajattelee niin sanottuja laatulehtiä, jos uhreja on kuvattu, niin se on tehty selästä päin, Hakala sanoo.

Mediassa ääneen ovat päässeet kriisityöntekijät, viranomaiset ja poliitikot.

- Jos medialla on käytössä muita kuin uhrien kuvia, niin se tuo kriisin yhteiseksi, Hakala jatkaa.

Tiedottamisessa on edistytty

Malagan bussiturma 20.04.08. tiedotustilaisuus.

Asiantuntijoiden mukaan tiedottamisessa on edistytty esimerkiksi Jokelan tapauksen ja Aasian hyökyaaltokatastrofin jälkeen. Viranomaiset ovat onnistuneet bussiturman tiedottamisessa suurelle yleisölle hyvin.

Tsunamin jälkeen ääneen pääsivät suurelle yleisölle tuntemattomat virkamiehet ja Jokelan tapauksessa poliisin tiedottamista jouduttiin odottamaan. Nyt esimerkiksi ulkoministeriö tarttui nopeasti asiaan.

- Jonkun pitää uskaltaa tulla kasvoillaan julkisuuteen myös silloin, kun on vielä epävarmaa tietoa, Hakala toteaa.

Seeck muistuttaa, että kriisitiedottamisessa pitää ottaa huomioon muutakin kuin suuren yleisön mielenkiinto.

- Pitää ymmärtää, että on asianosaiset ja suuri yleisö, joilla on erilaiset tarpeet mitkä pitää ottaa huomioon, Seeck sanoo.

On tärkeää, että tiedottaminen ja uutisointi eivät lisää osallisten kärsimystä.

- Se on taitolaji toimittajille, miten surua kuvataan. Mediaeettisyydestä voisi käydä keskustelua ja siitä, mikä on kärsimyksen hinta, Hakala sanoo.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat