Maisemamaalaus nosti suomalaisten itsetuntoa vuosisadan vaihteessa

Luetuimmat

    Näytä lisää
    Julkaistu (Päivitetty )

    Harmittomalta kuulostavalla maisemamaalauksella oli aikanaan suuri merkitys suomalaisuusaatteen kehittymiseen ja itsenäistyvän Suomen identiteetin luomiseen.

    Espoon Gallen-Kallelan museossa avataan huomenna näyttely "Koivu ja tähti -Suomi sydämissä", jossa esitellään vuosisadan vaihteen Suomi-kuvaa ajan keskeisten taiteilijoiden maisemataiteen kautta.

    Suomalainen luonto ei ollut vain innoittaja, sen kautta taiteilijat vahvistivat kuvaa itsenäistyvästä Suomesta, jolla oli oma kulttuuri. Samalla heräteltiin rahvasta ymmärtämään kotimaan kauneutta. -Tietenkin, jos ajattelee tilannetta silloin 1800-luvun loppuvuosina, niin silloin edelleen tämä kansan kuva, tietämys, Suomesta oli hyvin vähäistä ja koettiin, että tällainen niin kuin isänmaan tuntemus on tietyssä mielessä myös hyvin kasvattava tehtävä, arvioi vt. näyttelypäällikkö Anne Pelin Gallen-Kallelan Museosta.

    Taiteilijamme löysivät nopeasti jotain erityisen suomalaista: järvimaiseman, joka kertautuu yhä -erityisesti mainoksissa. -Tämä Suomi-kuva on voi sanoa hyvin topelianistis-runebergiläinen hyvin tällainen idyllinen maisema, jossa yleensä kuvataan korkealta nähtyä näköalaa, josta avautuu hyvin lumoava maisema suomalaiseen luontoon, jossa näkyy järvi saarineen ja hyvin usein kuvattuna tällaisessa romanttisessa valossa.

    Taiteilijoiden teoksia käytettiin paitsi matkailun edistämiseen myös esimerkiksi aseena venäläistämistä vastaan. -Tietyssä mielessä niinkin voi sanoa, toisaalta tuntuu, että nämä tulkinnat ovat joskus liiankin voimakkaita, sanoo Pelin. Lähestyvän itsenäisyyden myötä taiteilijat rohkaistuivat hylkäämään loputkin kaavat. Kotimaan kuvaa uskallettiin jo uudistaa ja villi luonto nousi kansallisen itsetunnon kohottajaksi. Taiteesta tuli yhä henkilökohtaisempaa.

    (MTV3)

    Lue lisää aiheesta:
    Kulttuuri

     

    Lue myös:

      Uusimmat

      •