Maatalouden päästöjä suitsitaan uudella tekniikalla

Uusilla maasääasemilla selvitetään muun muassa, millaiset peltoalueet kuormittavat eniten vesistöjä ja mitkä toimet estävät ravinteiden pääsyä veteen.

Peltojen ravinnepäästöjä vesistöihin yritetään saada kuriin uuden teknologian avulla. Länsi-Uudellemaalle on rakennettu kymmeniä maasääasemia, joiden tuottaman tiedon uskotaan auttavan maatalouden päästöjen vähentämisessä.

Sääasemien ja muiden mittalaitteiden avulla selvitetään, miten ja missä olosuhteissa ravinteet valuvat pelloilta kohti vesistöjä.

Mittausasemia on Karjaanjoen valuma-alueen pelloilla nyt 40, ja ensi vuonna niitä tulee saman verran lisää. Asemilla mitataan myös pelloilta valuvan veden sameutta ja ravinnemääriä.

Mittarit paljastavat myös pahiten saastuttavat pellot.

- Hanke tuottaa täsmennettyä tietoa siitä, miten ne ravinteet pellosta lähtevät, missä olosuhteissa ja mitkä ovat kuormittavimpia peltolohkoja, kertoo ympäristötutkimuksen johtaja MTT Mari Walls.

Kosteikkojen teho luultua suurempi

Kun pahiten vesistöjä kuormittavat peltolohkot saadaan selville, voidaan suunnitella, miten niiden päästöjä vähennetään. Esimerkiksi kosteikkojen ja suojakaistojen perustaminen tai muokkausmenetelmien muuttaminen voivat auttaa.

Jos kuormitusta ei muuten saada kuriin, voidaan suositella viljelyn lopettamista saastuttavimmilla pelloilla. Eniten pelloilta valuu ravinteita vesistöihin sadesäällä.

Tutkijoiden yllätykseksi ensimmäiset mittaustulokset kertovat, että kosteikot ovat erittäin tehokkaita typen ja fosforin pidättäjiä. Esimerkiksi Vihdin Hovissa tehtyjen mittausten mukaan 99 prosenttia kuluvan kuukauden ravinteista on jäänyt kosteikkoon.

Näin tehokkaita ravinnepäästöjen vähentäjiä ei kosteikkojen ole uskottu olevan. Tutkijat eivät vielä tiedä, mistä tämän kosteikon hyvä puhdistusteho johtuu. Yksi mahdollinen selitys on kosteikon tiheä, tehokkaasti ravinteita sitova kasvillisuus.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat