Maanviljelijät hurjistuivat Brysselissä

Tiukasti piikkilanka-aitauksilla rajatuilla kaduilla kulkeneet mielenosoittajat heittelivät mellakkapoliisien joukkoon pulloja, kananmunia, tomaatteja ja muita maataloustuotteita. Sotatilan tuntua toivat erityisesti ilotulitusräjähteet, joita oli mielenosoittajien käytössä runsaasti. Pulloja ja muuta romua väistelevät poliisit joutuivat paikoin käyttämään mellakantorjunta-autoihin asennettuja vesitykkejään ampuakseen kyynelkaasupanoksia.

Marssireitillä sijaitsevat kaupat oli suljettu, ja asukkaita oli varoitettu jättämästä kaduille autoja tai muuta omaisuutta. Mielenosoituksen arveltiin olevan suurin sitten vuoden 1971, jolloin maanviljelijöiden protestissa yksi mielenosoittaja sai surmansa ja useita loukkaantui.

Maataloustuottajien eurooppalaisen kattojärjestö COPA:n organisoimaan mielenosoitukseen osallistui myös noin sata suomalaista maanviljelijää. Maanviljelijät vastustavat erityisesti Agenda 2000 -ratkaisun aiheuttamia maataloustukien leikkauksia, joista vaaditaan EU:lta täysiä korvauksia.

Ministerit aloittivat viimeisen rutistuksen

Mellakkaa valvomassa oli noin 5000 belgialaista poliisia. Brysselin EU-kaupunginosa oli mielenosoittajilta tiukasti eristetty, joten neuvoston rakennukseen kokoontuneet maatalousministerit aloittivat tämän viikon maratonneuvottelunsa rauhassa mellakoinnilta. Maatalousneuvoston on määrä neuvotella perjantaihin mennessä unionin yhteisen maatalousuudistuksen sisällöstä. EU:n puheenjohtajamaa Saksan odotetaan esittävän oman kompromissiesityksensä, jonka pohjalta 15 jäsenmaan ministerit hierovat yhteisymmärrystä.

Suurimpien kiistojen taustalla on maatalousmenojen supistaminen, jotta ylituotannon ja korkeiden tuottajahintojen rasittama EU pystyisi vastaamaan unionin itälaajenemisen sekä maailmanlaajuisen kilpailun vapauttamiseen luomiin paineisiin. Kiistaa sekä ministerien kesken että toisaalta maanviljelijöiden kannalta aiheuttavat etenkin maidon, viljan ja naudanlihan hintojen leikkaukset ja maanviljelijöille maksettavien tukien määrä.

Saksa ajaa komissiota tiukempaa linjaa

EU:n komissio on esittänyt maatalousmenojen jäädyttämistä siten, että EU:n maksamien tukien määrä pysyisi vuoteen 2006 saakka keskimäärin nykyisellä tasolla. Uudistus veisi nykyistä enemmän rahaa vuoteen 2003 saakka, minkä jälkeen menot kääntyisivät laskuun. Suomi on tukenut komission ajamaa linjaa, ja tukee mahdollisesti hieman tiukempaa kuria vaativan Saksankin esitystä siinä tapauksessa, että Suomen erityisolot otetaan huomioon ja leikkaukset korvataan maanviljelijöille täysimääräisesti. Etenkin puheenjohtajamaa Saksa ajaa muita tiukemmin unionin maatalousmenojen karsimista. Suomen mielestä menot voisivat pysyä nykytason tuntumassa, mutta siihen tulee päästä ilman maataloustuottajille myönnettävän suoran tuen asteittaista alentamista.

Ratkaisulla alkaa olla kiire

Maatalousministereillä on tämä viikko aikaa tehdä maataloudesta omat esityksensä. Ministerineuvoston maanantaina alkaneen kokouksen uskotaan jatkuvan ainakin torstaihin saakka. Mikäli ensi perjantain huippukokouksessa Bonnissa ei yhteistä näkemystä maatalouspaketin sisällöstä saada aikaan, ratkaisu saattaa jäädä valtiovarainministerien tai jäsenmaiden päämiesten päätettäväksi. Eurooppa-neuvoston on määrä tehdä Agendasta päätökset 24.-25. maaliskuuta Berliinissä. Tällöin maatalousratkaisu tehtäisiin samalla kun päätökset rakenne- ja aluetuesta sekä itälaajentumisen rahoituksesta lyödään lukkoon.
(STT)