Maanomistajat haluavat suuremman osan hirvisaaliista

Maanomistajat haluavat nykyistä isomman siivun syksyisestä hirvisaalista.

Lihan uusjako korostuu etenkin tänä syksynä, kun metsistä otetaan ennätysmäiset 11 miljoonaa kiloa hirvenlihaa. Hirviporukoille maitaan luovuttavat eivät enää halua tyytyä pelkkään peijaiskeittoon.

Hirvilauma

Mm. Heinolan seudulla hirven metsästys tapahtuu pääosin yksityisten mailla. Paineet metsästyksestä saatavan hyödyn uusjakoon ovat kovat.

- Minä luulen, että maanomistajat eivät edes ymmärrä, mitä heidän maansa arvo on suhteessa tähän riistan määrään tänä päivänä, koska todella puhutaan suurista rahoista ja joissakin tapauksissa vain yksi tai kaksi jakaa rahat. Niitä ei viedä maanomistajille, vaan heille keitetään hirvikeitto ja kenties annetaan puoli pulloa konjakkia, metsätilallinen Ilkka Seppälä Heinolasta sanoo.

Syksyn sulilla alkaneessa ennätysjahdissa metsistä kuskataanhirven lihaa arviolta 11 miljoonaa kiloa. Se on reilusti yli 10 prosenttia naudanlihan vuotuisesta kulutuksesta. Hirvitihentymäseuduilla taloudellinen hyöty korostuu.

- 5500 hehtaarin alueelta tänä vuonna ammutaan 32 hirveä, joiden arvo on pikkasta vaille 200 000 vanhaa markkaa, Seppälä laskee.

Maaomistajat haikailevat lihapotin perään, mutta metsästäjät ovat toista mieltä.

- Minusta se on rehellinen jako. Ketkä ovat mettässä, saavat lihat. Metsästäjien osuus täytyy olla ainakin puolet. Loppu täytyy mennä sitten metän omistajille., metsästäjä Pekka Latvio Heinolasta sanoo.

Metsästäjät haluavat palkan siitä, että he eliminoivat luonnosta ihmishenkiä vaatineiden hirvikolareiden ja taimikkotuhojen aiheuttajat.

- Hirvikantahan on ihan mahoton tällä hetkellä. Pakko täällä on metsästää, heinolalainen metsästäjä Riku Pennanen sanoo.

Valtion lehmistä saatavan taloudellisen hyödyn lasketaan olevan 40-50 miljoonaa euroa lihan muodossa.

(MTV3)

(Seitsemän uutiset 17.11.2002).

Lue myös:

    Uusimmat