Maanjäristys oli osalle haitilaisista onni onnettomuudessa

Haitilaiset toipuvat 4 vuotta sitten tapahtuneesta maanjäristyksestä pikkuhiljaa. Ihmiset surevat katastrofissa kuolleita omaisiaan ja jälleenrakennus takkuaa, mutta jotain hyvääkin katastrofista seurasi: osa kansalaisista sai sen ansiosta aiempaa paremman kodin.

Maa järisi Haitilla 4 vuotta sitten tuhoisin seurauksin. Yli 220 000 haitilaista menetti henkensä, ja reilut kaksi miljoonaa ihmistä jäi kodittomaksi.

Suomen Punaisen Ristin Latinalaisen Amerikan ja Karibian alueen ohjelmakoordinaattori Jouko Ala-Outinen oli toinen suomalainen, joka oli Haitilla maanjäristyspäivänä. Ala-Outinen kuvaa päivää yhdeksi hänen elämänsä traumaattisimmista.

Haiti on Ala-Outiselle tuttu jo lähes 25 vuoden takaa. Viimeksi hän kävi maassa reilu kuukausi sitten. Hänen mukaansa maa on palaamassa raiteilleen.

– Rakennustyöt jatkuvat, mutta huomattavasti hitaammin kuin alussa ajateltiin. Se on sellaista Haitilaista arkipäivää. Kun muualla menee jokin asian tekemiseen vuosi, Haitilla siihen menee kolme, Ala-Outinen toteaa.

– Haitin pääkaupunkiin Port-au-Princeen ei ole vielä sähköä, juoksevaa vettä, kunnollista viemäriverkostoa eikä tieverkostoa. Saattaa kesää vuosia, ennen kuin koko infrastruktuuri koko Haitilla saadaan järjestettyä uudelleen. Lokakuun 2010 jälkeen myös kolera on jäänyt ongelmaksi, joka sadekausina nostaa päätään uudelleen.

Leirikoti voittaa slummikodin

Osa haitilaisista asuu järistyksen vuoksi edelleen leireillä. Ala-Outinen muistuttaa, että ennen maanjäristystä monen haitilaisen asuinolot olivat jopa huonommat kuin nykyään.

– Ennen maanjäristystä Haitin pääkaupungin ympäristössä oli valtavia slummikyliä, joissa asuinolot olivat todella huonot ja hankalat. Siellä ei ollut minkäänlaisia kunnallisia palveluita. Leireille kansainväliset järjestöt ovat sen sijaan järjestäneet esimerkiksi puhtaan veden ja lapsille koulutusta.

– Leirien asukkaiden intressit lähteä takaisin näihin niin sanottuihin hökkelikyliin ei ole siis mitenkään suuri, päinvastoin. He asuvat leirioloissa mieluusti varmaan niin kauan kuin mahdollista. Kukapa lähtisikään palveluiden äärestä ei-palveluiden ääreen.

– Kaiken kaikkiaan haitilaiset ovat sopeutuva kansa, joka ottaa vastaan mitä tahansa, ja heidän elämänsä jatkuu samaan tahtiin kuin ennenkin. Totta kai isolla määrällä perheitä, jotka menettivät omaisiaan, on suru, mutta elämä jatkuu.

Suomi auttoi Haitia runsaskätisesti

Suomen Punainen Risti ei enää kerää rahaa Haitille, mutta aiemmin kerättyä rahaa on vielä vähän jäljellä. 

– Suomen kansa keräsi valtavat summat maanjäristyksen jälkeen. Niillä on rahoitettu erilaisia rakennus- ja terveydenhuoltoprojekteja. Rahaa on hieman vielä jäljellä. Lopun rahat käytetään Haitissa yhdessä Norjan Punaisen Ristin kanssa yhteisen terveydenhuollon parantamiseen.

Lue myös:

    Uusimmat