Maakuntienkin sisällä isoja terveyseroja

Väestön terveydentila vaihtelee suuresti kuntien välillä maakunnankin sisällä, kertoo tuore Kansaneläkelaitoksen terveyspuntari.

- Sairaanhoitopiirin kokoisella alueella on terve ydin eli yleensä alueen pääkaupunki ja naapurikunnat, mutta kaukaisemmissa kunnissa väki on hyvinkin sairasta, kuvaa Kelan terveystutkimuksen päällikkö Timo Klaukka.

Maaseudulta muutetaan kasvukeskuksiin työn perässä, ja muuttava väestö on Klaukan mukaan yleensä nuorempaa ja terveempää kuin maalle jäävä väestö. Lisäksi muuttavien koulutustaso on korkeampi, mikä vaikuttaa elintapoihin.

Kelan terveyspuntari kertoo kuntien terveystilanteesta vuonna 2005. Puntarissa on laskettu jokaiselle kunnalle indeksiluku, joka kertoo, miten tervettä tai sairasta väestö oli tuolloin suhteessa koko maan keskiarvoon.

Terveimpiä keskussairaalakaupunkeja ovat Jyväskylä, Helsinki, Maarianhamina ja Tampere, kun taas Kemissä ja Kotkassa väestö sairasti enemmän.

Sairastavuus kasvanut paikoin

Kela on huolissaan siitä, että sairastavuus on kasvanut joillakin alueilla, muun muassa Kymenlaaksossa ja Etelä-Pohjanmaalla.

Klaukan mukaan Etelä-Pohjanmaalla terveysongelmat liittyvät elämäntapoihin. Syödään edelleen raskasta ravintoa, liikutaan vähän, mikä nostaa painoa ja diabeteksen riskiä.

- Kymenlaaksossa sydänperäiset kuolemat ovat suhteellisen yleisiä. Siellä tarvittaisiin tähän liittyvää väestökampanjaa, Klaukka sanoo.

Ihmiset ovat edelleen terveimpiä Ahvenanmaalla ja Turun saaristokunnissa sekä pääkaupunkiseudulla. Heikoin terveys on Kainuussa ja Savossa asuvilla.

Terveimpiä kuntalaisia oli Espoossa, Oulunsalossa ja Kirkkonummella samoin kuin Ahvenmaan pienissä saaristokunnissa Sottungassa ja Lemlandissa. Heikoin terveys oli pohjoissavolaisen Rautavaaran asukkailla.

(MTV3-STT)