Maakuntien talouserot tasoittuneet

Maakuntien väliset erot tuotannossa ja työllisyydessä ovat supistuneet tällä vuosikymmenellä, kertoo Tilastokeskus. Syynä ei ole heikoimpien alueiden vahvistuminen vaan kärjessä olleiden alueiden kasvuvauhdin hidastuminen.

Tilastokeskus huomauttaa kuitenkin, että tasoittumisesta huolimatta alueiden tuotantorakenteesta johtuvat erot ovat edelleen suuria. Vahvimpia alueita on hidastuttanut kuluvalla vuosikymmenellä muun muassa tieto- ja viestintäalojen kasvun taittuminen tavanomaisiin lukemiin. Myös monet metsäteollisuusvaltaiset seudut ovat menettäneet asemiaan.

Kärkisijoilta keskikastiin on pudonnut Uusimaa, johon kuuluu pääkaupunkiseutu. Suomen väkirikkain maakunta ylittää täpärästi koko maan keskimääräisen kehityksen. Uuttamaata pitää yllä ainoastaan suotuisa väestökehitys. Myös Varsinais-Suomi on tipahtanut keskiryhmään, vaikka vahva tuotanto kannattelee maakuntaa.

Tilastokeskuksen alueindikaattori koostuu kolmesta tekijästä, bruttokansantuotteen, työllisyyden ja väestön kehittymisestä.

Pirkanmaan valttina tasainen kehitys

Johtavia maakuntia ovat Itä-Uusimaa, Pirkanmaa ja Pohjois-Pohjanmaa. Itä-Uusimaa ottaa kärkisijan tuotannon huikean kasvun ansiosta. Alueella sijaitsevat muun muassa Neste Oilin jalostamot. Työllisyyskehitys on kuitenkin ollut Itä-Uusimaalla heikentyvä.

Pirkanmaan tuotanto, työllisyys ja väestö ovat kehittyneet Tilastokeskuksen mukaan vakuuttavan tasaisesti. Myös Pohjois-Pohjanmaa on menestynyt tasapainoisesti, mutta kehitys on ollut hieman hitaampaa kuin Pirkanmaalla.

Häntäpäätä valvovat Kainuu, Etelä-Karjala ja Lappi. Kainuussa miinuksella ovat kaikki Tilastokeskuksen mittarin osat. Metsäteollisuusvaltaisen Etelä-Karjalan on upottanut tuotannon supistuminen. Lapissa työllisyys on yllättäen niukasti plussan puolella, vaikka tuotanto ja väestö ovat supistuneet voimakkaasti.

Tilastokeskuksen aluetalouskatsaus kattaa vuodet 2000-2005.

(MTV3-STT)