Maakunnat hyvin eri vaiheissa sote-uudistuksensa kanssa – Eniten ministeriössä huolettaa Päijät-Häme: Joka viides nuori vailla toisen asteen tutkintoa

Selvää on se, että maakunnat ovat sote-uudistuksen suhteen hyvin eri vaiheissa.

– Ehkä pisimmillään nykyisistä kuntayhtymäpohjaisista toimijoista on Etelä-Karjala eli Eksote ja ei-kuntayhtymäpohjaisista toimijoista Pirkanmaa, avaa tilannetta pitkään sote-uudistuksen valmistelutyön paalupaikalla rehkinyt ministeriön osastopäällikkö, ylijohtaja Kirsi Varhila.

Pirkanmaalla innokkuutta

Pirkanmaata Varhila kuvaa erittäin innokkaaksi.

– Ja kaikkea mahdollista on runsaasti; eikä vähiten innostuneita valmistelijoita. Hyvää valmistelua. Erikoissairaanhoidon erillisyys pohdituttaa ohjauksen ja hallinnan näkökulmasta erityisesti.

Uudellamaalla koossa "huippuryhmä"

Uusimaa ja Lappi ovat päässeet hyvin liikkeelle alun haasteiden jälkeen.

– Uudellamaalla asuu nuorimmat ja terveimmät ihmiset sekä huippuryhmä tekemässä uudistusta. Täällä on kaikki potentiaali uudistusta ajatellen, Varhila kehuu.

Varhilan mukaan Uudellamaalla kipuillaan julkisen toiminnan sopeuttamisen kanssa, vaikka tilaa olisi ajatella myös muita vaihtoehtoja.

– Toinen kipuilu koskee aikataulua eli he haluavat aloittaa niin myöhään kuin mahdollista.

Pähkinäsaaren rauhan raja mainittu

Ministeriössä pohditaan Kymenlaaksoa yllättäjäksi. Siellä aikomuksena on perustaa vuoden alusta lähtien oma kuntayhtymä, josta sitten siirryttäisiin maakuntamalliin vuonna 2021.

– Kymenlaaksossa on ylitetty Pähkinäsaaren rauhan historiallinen raja ja muodostetaan 1.1.2019 maakunnan kokoinen kuntayhtymä soteen! Tekevät hienoa pohjatyötä, Varhila ylistää.

Missä ollaan eniten alkutekijöissään?

– Varsinais-Suomessa, Pohjanmaalla ja Päijät-Hämeessä työ on hidastunut ja odotetaan eduskunnan päätöksiä maakunta- ja sote-lakikokonaisuuksista. Varsinais-Suomi on ehkä hitaimmin liikkeellä johtuen alueen tilanteesta koko valmistelun ajan. Toki todettava, että sielläkin valmistelua on tehty.

Päijät-Hämeessä "lamaantuneisuutta ilmassa"

Lahden ympäristöön kohdistuu erityinen huoli.

 – Päijät-Hämeestä olen eniten huolissani. Se on rakennemuutosaluetta, jossa palvelutarvemittarit osoittavat runsaasti sitä olevan, mutta suhteessa palveluita käytetään vähän. Ja siellä on paljon päihdeongelmia.

Varhila kertoo näköalattomuudesta.

– Nuorista 18 prosenttia on vailla toisen asteen tutkintoa eli näköalattomuus on suurta. Alueella on Suomen kolmanneksi eniten koulutuksen ulkopuolelle jääneitä nuoria. Lisäksi Kunnat pitävät kuntayhtymää tiukassa otteessaan eli resurssit ovat minimaaliset tuottaa tarvittavia palveluita. Siellä on tiettyä lamaantuneisuutta ilmassa.

Hämeen läntisempi puolisko ei kerää ylijohtajalta huolenaiheita.

– Kanta-Häme on ottanut hienosti maakuntaa järjestäjänä haltuun ja pohtii ohjausmekanismeja, arvioi Varhila.