Maailmanperintöluetteloon uusi suomalaiskohde

Unescon Maailmanperintöluetteloon hyväksyttiin tänään viides suomalaiskohde, Sammallahdenmäen muinaisjäännösalue Ala-Satakunnassa.

Muinaista

Vajaan kilometrin mittainen kallioalue sijaitsee Lapin Kivikylässä Rauman itäpuolella. Kalliolla on 33 pronssikautista hautaröykkiötä: matalia, pyöreitä pikkuröykkiöitä, suuria kekomaisia hiidenkiukaita ja pyöreitä kehäröykkiöitä, kerrotaan Museovirastosta.

Tunnetuimmat niistä ovat kansan suussa saaneet nimekseen Huilun pitkä raunio ja Kirkonlaattia. Molemmat tutkittiin ensi kertaa jo vuonna 1891. Nelikulmainen Kirkonlaattia on muodoltaan poikkeuksellinen koko Skandinaviassa, ja kansantarinan mukaan sitä arveltiin hiisien keskenjääneeksi kirkoksi.

Sammallahdenmäen ympäristö on myös säilyttänyt saaristomaiset piirteensä jäkäläkallioineen ja käkkyrämäntyineen. Läheinen Saarnijärvi oli vielä pronssikaudella (1500-500 eKr) merenlahti.

Uusi uskonto toi hautaröykkiöt

Länsi-Suomeen levisi pronssikaudella skandinaavinen kulttuuri, joka toi rannikolle tavan haudata vainajat kiviröykkiöihin. Tämän arvellaan kertovan uudesta uskonnosta, johon liittyi mm. auringon palvontaa.

Sammallahdenmäen tutkituista haudoista on löydetty palaneita luita, mutta ei esineitä, eikä niiden ikää ole määritetty tarkasti. Sijaintinsa perusteella useimpien hautojen arvellaan kuitenkin olevan vanhemmalta pronssikaudelta.

YK:n kasvatus-, tiede- ja kulttuurijärjestön Maailmanperintölistalle on aiemmin tällä vuosikymmenellä liitetty Vanha Rauma, Suomenlinna, Petäjäveden puukirkko sekä Verlan tehdasalue.

Päätös Sammallahdenmäen hyväksymisestä tehtiin Marokossa Maailmanperintökomitean kokouksessa. Luettelossa on kaikkiaan 582 kulttuuri- ja luontokohdetta 114 maasta. Mukana ovat esimerkiksi Egyptin pyramidit, Taj Mahal, Kiinan muuri ja Grand Canyon.
(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat