Maailmanpankilta vihreää valoa Botnian sellutehtaalle

Argentiinalaiset ympäristöaktivistit ovat koettaneet estää sellutehtaiden rakentamisen.

Maailmanpankin alaisen rahoituslaitoksen ympäristöselvitys näyttää vihreää valoa suomalaisen Botnian sellutehdashankkeelle Uruguayssa.

Metsä-Botnia hakee IFC:ltä 70 miljoonan dollarin eli noin 55 miljoonan euron luottoa, kun koko investoinnin kokonaishinta nousee miljardiin euroon. Nyt valmistunut ympäristöselvitys on jo kolmas.

- On huomioitava, että vaikka IFC:n lainaosuus koko investoinnista on pieni, IFC:llä on tärkeä rooli rahoituskokonaisuuden kannalta, sanoo Botnian talousjohtaja Ville Jaakonsalo yhtiön tiedotteessa.

Maailmanpankissa rahoitusta järjestävän IFC:n myöhään tänään julkistama raportti katsoo, etteivät Botnian ja espanjalaisen Encen sellutehtaat vahingoita alueen ympäristöä eivätkä vaaranna siellä jo olevia elinkeinoja.

Ence tosin luopui omasta hankkeestaan syyskuun loppupuolella.

Argentiinalaiset ympäristöaktivistit ovat koettaneet estää sellutehtaiden rakentamisen Argentiinan ja Uruguayn välisen rajajoen äärelle.

Kiista tehtaista on saanut myös poliittisia sävyjä, ja parhaillaan se on Haagin kansainvälisen tuomioistuimen käsittelyssä. Oikeus katsoi kesällä, ettei tehdashanke Uruguayssa ei ole välitön uhka ympäristölle ja rakentaminen voi jatkua.

Metsä-Botnia: Rahoitus kunnossa, vaikka Maailmanpankki ei lähtisi mukaan

Metsä-Botnia on tyytyväinen uusimpaan ympäristöselvitykseen rakenteilla olevasta Uruguayn sellutehtaasta. Jaakonsalo tähdensi myöhään eilen illalla tämänkin raportin osoittavan hankkeen olevan ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä pohjalla.

Vaikka Maailmanpankin alainen rahoitusyhtiö IFC tekee rahoituspäätöksen vasta kuukauden kuluttua, Jaakonsalo ei ole huolissaan hankkeen rahoituksesta. Suurin osa rahoituksesta tulee omistajilta, ja myös muu rahoitus on hänen mukaansa käytännössä sovittu.

Jaakonsalon mukaan sellutehtaan rakentaminen ei kaatuisi Maailmanpankin kielteiseen päätökseen, vaikka hän ei halua pankin rahoituksen merkitystä kiistääkään.

- IFC:llä on tietysti tärkeä rooli rahoituskokonaisuuden kannalta, hän selvitti.

Sellutehdas maksaa runsaat 1,1 miljardia dollaria eli nykykurssilla noin 900 miljoonaa euroa. IFC:ltä on haettu noin 170 miljoonan dollarin lainaa. Siitä osa kanavoidaan paikallisten pankkien kautta, mutta koko summa lasketaan Maailmanpankin osuuteen. Kokonaisrahoituksesta 60 prosenttia tulee Botnian omistajien pääomasijoituksina.

- Jos Maailmanpankki ei lähde, heidän selvityksensä on osoitus muille rahoittajille, että voimme toteuttaa hankkeen niin, ettei siitä ole haittaa ympäristölle, Jaakonsalo selvitti.

Koska rahoitussopimuksissa ei ole vielä viimeistä sinettiä, Botnian talousjohtaja ei halunnut nimetä rahoitukseen lupautuneita.

Vakuutustakin haettu Maailmanpankilta

Maailmanpankki

Hanketta on arvosteltu erityisesti naapurimaassa Argentiinassa, koska maiden väliselle rajajoelle tulevan tehtaan on pelätty saastuttavan joen. Viime aikoina argentiinalaisten kansalaisjärjestöjen kritiikki on kohdistunut sosiaalisiin haittoihin. Jaakonsalo muistutti rakenteilla olevan sellutehtaan päinvastoin edistävän kansalaisten hyvinvointia.

- Se luo työpaikkoja ja se luo työllisyyttä. Se luo lisäarvoa alkutuotantomaihin. Nyt valmistunut tutkimus osoittaa selvästi myös sen, että Argentiinan puolella olevat huolet - kuten vaikutus turismiin - eivät ole perusteltuja, hän sanoo.

Varsinaisen lainan lisäksi Botnia on hakenut Maailmanpankkiryhmältä 300 miljoonan dollarin vakuutusta poliittisten riskien varalta. Niillä katettaisiin esimerkiksi sodasta tai vallankaappauksesta aiheutuvia menetyksiä. Vakuutus ei liity itse hankkeen rahoitukseen.

Sellutehtaan odotetaan edelleen valmistuvan aikataulussaan eli ensi vuoden heinä-syyskuussa. Rakennustöiden alussa argentiinalaiset järjestivät tiesulkuja tehdasalueelle johtavilla teillä. Myös uusilla suluilla on uhattu.

Viimeksi työmaa oli kiinni työntekijöiden kanssa syntyneen kiistan vuoksi, mutta Jaakonsalo uskoo työntekijöiden kanssa tehdyn sopimuksen takaavan työrauhan rakennustöiden loppuun.

Suuri mielenosoitus suunnitteilla

Argentiinalaiset ympäristöaktivistit ja Gualeguaychun rajakaupungin asukkaat kaavailevat viikonlopuksi mittavaa Botnian sellutehtaan vastaista mielenosoitusta. Suunnitelmat koko viikonlopun kestävistä tiesuluista Uruguayn puolelle johtavilla rajanylityspaikoilla nostattivat uuden diplomaattisen myrskyn Uruguayn ja Argentiinan välille.

Argentiinan hallitus sanoutui torstaina jyrkkäsanaisesti irti suunnitellusta mielenosoituksesta sen jälkeen, kun Uruguayn hallitus oli nootilla pyytänyt sitä estämään tiesulut. Ympäristöaktivistien kaavailemat tiesulut "sotivat Argentiinan selkkauksessa omaksumaa virallista kantaa vastaan", todettiin Argentiinan hallituksen eilisessä lausunnossa. Toimiin tiesulkujen estämiseksi hallitus ei kuitenkaan aio ryhtyä.

Argentiinassa ja Uruguayssa on paikallisen juhlapyhän takia pitkä viikonloppu, mikä merkitsee erityisen vilkasta liikennettä rajanylityspaikoilla.

Finnvera teki Botnia-ratkaisunsa puolitoista vuotta sitten

Valtion erityisrahoitusyhtiö Finnvera katsoo Maailmanpankille tehdyn uuden ympäristöraportin Metsä-Botnian Uruguayn sellutehtaasta vain vahvistavan tehtaasta aiemmin tehtyjä arvioita.

- Tämä on myös ympäristön kannalta yksi parhaita sellutehdasprojekteja, joita maa päällään kantaa, Finnveran varatoimitusjohtaja Topi Vesteri sanoo.

Vesteri tähdensi yhtiön antaneen Metsä-Botnialle takuutarjouksensa aiempien asiantuntijaselvitysten perusteella jo keväällä 2005 eikä sillä ole ollut koko aikana mitään syytä päätöksensä muuttamiseen. Riskiarviota on päivitetty koko ajan.

Finnveran takuutarjous Metsä-Botnialle on 250 miljoonaa dollaria eli vajaat 200 miljoonaa euroa. Sen lisäksi Finnvera on jo myöntänyt Metsä-Botnialle ja sen laitetoimittajille luottoriskitakuita vajaalla 60 miljoonalla eurolla. Metsä-Botniasta ja rahoittajapankeista riippuu, käyttävätkö ne Finnveran takuutarjousta.

Metsä-Botnia on ilmoittanut rahoittavansa valtaosan hankkeesta omistajiensa pääomasijoituksilla, mutta myös muita rahoittajia tarvitaan. Maailmanpankilta on haettu noin 80 miljoonan euron lainaa. Vaikka summa kattaa vain osan ulkopuolisesta rahoituksesta, Maailmanpankin ratkaisuilla on vaikutusta muidenkin päätöksiin. Maailmanpankin odotetaan tekevän lainapäätöksensä kuukauden kuluttua.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat