Maailman mielenterveyspäivä tänään

Asiantuntijan mukaan maahanmuuttajien on muuta väestöä vaikeampi saada apua mielenterveyden ongelmiin. Tuore selvitys puolestaan kertoo, että mielenterveyskuntoutujiin suhtaudutaan aiempaa suvaitsevaisemmin.

Tänään vietetään Maailman mielenterveyspäivää. Päivän teemana on tällä kertaa Mielenterveys muuttuvassa maailmassa.

Useammalla kuin puolella maailman 200 miljoonasta siirtolaisesta on Maailman terveysjärjestön arvion mukaan mielenterveyden ongelmia.

Suomessa maahanmuuttajia on noin 130 000. Heitä vaivaavat samat mielenterveyden ongelmat kuin suomalaisiakin, mutta heillä on vielä suomalaisiakin enemmän vaikeuksia avunsaannissa, sanoo Suomen Mielenterveysseuran SOS-keskuksen erityisasiantuntija Lena Bremer.

Bremer uskoo, että masennus kyetään tunnistamaan yli kulttuurirajojen, jos lääkäri osaa vain tehdä oikeat kysymykset. Lievien ja keskivaikeiden masennusten ja erilaisiin elämänkriiseihin liittyvien ongelmien hoidossa avainasemassa ovat terveyskeskuslääkärit.

Lääkäriin tullaan fyysisten oireiden, kuten päänsäryn tai selkäkivun kanssa. Hoitokin annetaan näiden oireiden mukaan, ellei lääkäri osaa kysyä myös elämäntilanteesta, keskittymiskyvystä, unen laadusta, muistista tai ruokahalusta. Jos nämä kysymykset jäävät kysymättä, masennus jää löytymättä, Bremer toteaa.

Vaikeutta lisää usein tulkin käyttö. Terveyskeskuksissa taudinmäärityksiä on tehty jopa muutaman englanninkielisen sanan perusteella. Kulttuuri vaikuttaa siihen, miten ihmiset nimittävät pahaa oloaan ja kertovat ongelmistaan.

SOS-keskus pyrkii osaltaan parantamaan tilannetta järjestämällä sosiaali-ja terveydenhuollon ammattilaisille maahanmuuttajien depressiofoorumin. Siinä kehitetään työtapoja maahanmuuttajille suunnatussa mielenterveystyössä.

Siirtolaisuudessa monia riskejä

Siirtolaisuus on riski mielenterveydelle, koska siihen liittyy yhtä aikaa monia muutoksia, sanoo kriisityöntekijä Arja Riipinen.

Vieraaseen maahan pitäisi sopeutua samanaikaisesti, kun irrottautuu kotimaasta ja siellä elämään liittyneistä tärkeistä asioista. Tulevaisuus voi olla hämärän peitossa ja pelon täyteinen. Maahanmuuttaja joutuu myös koko ajan tulkitsemaan uutta: miten ihmiset täällä käyttäytyvät ja miten minun pitäisi käyttäytyä.

- Selviytyminen on paljon kiinni maahanmuuttajan taustasta ja siitä, miten muuttoon on kyennyt varautumaan etukäteen, onko se oma valinta. On eri asia tulla maahan kansainvälisen yrityksen leipiin kuin turvapaikan hakijana tai pakolaisena, sanoo Riipinen.

Turvapaikan hakijalle riskit ovat vielä suuremmat, koska suurimmalla osalla heistä on takana traumaattisia kokemuksia ja menetyksiä. Turvattomuuden tunne seuraa koko matkan ja jatkuu vielä Suomessakin.

Selvitys: Mielenterveyskuntoutujia suvaitaan

Mielenterveyskuntoutujiin suhtaudutaan tuoreen selvityksen mukaan aiempaa suvaitsevammin.

Mielenterveysbarometri kertoo, että mielenterveyskuntoutujat eivät esimerkiksi ole enää suurimmalle osalle suomalaisista epäsuosittuja naapureita.

Psykiatrien ja psykologien mielestä mielenterveysongelmaiset eivät saa riittävästi palveluja. Mielenterveyskuntoutujat itse ovat kuitenkin tyytyväisiä tarjottuihin palveluihin.

Mielenterveyspalkinto Jussi Lehtoselle

Suomen Mielenterveysseura juhlii 110-vuotista toimintaansa.

Helsingissä kerätään ihmisten näkemyksiä hyvästä mielenterveydestä ja julkistetaan juhlaseminaarissa vuoden mielenterveyspalkinto, jonka saa tänä vuonna näyttelijä, kirjailija Jussi Lehtonen.

Kansallisteatterista virkavapaalla oleva Lehtonen on kiertänyt kuluneen vuoden laitoksia ja esittänyt Shakespearen sonetteja vankiloissa, sairaaloissa sekä vanhainkodeissa.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat