Maahanmuuttajanuorten vanhemmilta kaivataan osallistumista koulumaailmaan

Väestöliitossa on huomattu, että koulusta annetaan vanhemmille usein tietoa vain kirjallisesti, ja kustakin asiasta tulee vain yksi tiedote. Monikulttuurisuusasioiden päällikkö Meri-Sisko Eskola huomauttaa, että paperilla kotiin tulevan tiedon sisäistäminen kertaheitolla on vaikeaa, kun kieli on vieras.

Maahanmuuttajavanhemmille järjestetyt tapaamiset koululla voivat tarjota tilaisuuden kysellä mieltä askarruttavista asioista ja saada koulun henkilökunnalta lisää tietoa esimerkiksi siitä, mikä on koulukuraattorin tai -terveydenhoitajan tehtävä.

Samalla vanhemmat oppivat tuntemaan toisiaan ja saavat toisiltaan tukea.

Mallia Ruotsin menestystarinasta

Maahanmuuttajavanhemmat voivat olla koululle todellinen voimavara, jos heidät saadaan mukaan talkoisiin kouluyhteisön hyväksi. Tämän on todistanut suomalaissyntyinen Börje Ehrstrand Ruotsissa Tukholman lähiössä Rinkebyssä, jonka asukkaista valtaosa on maahanmuuttajia.

Kun Ehrstrand tuli Rinkebyn koulun rehtoriksi, hän ryhtyi johtamaan pahamaineista oppilaitosta, jonka seiniä peittivät graffitit ja jonka oppilaiden tulevaisuudennäkymät vaikuttivat kehnoilta. Sitkeällä työllä hän muutti koulun monikulttuurisuuden malliesimerkiksi, joka on saanut lukuisia palkintoja ja jota matkustetaan ihmettelemään eri puolilta maailmaa.

Ehrstrandin taikatempun salaisuus on vanhempien mukaan ottaminen.

Uudessa virassa aloitettuaan Ehrstrand kutsui ensi töikseen koolle oppilaiden vanhemmat ja kysyi heiltä, millaisen koulun he haluaisivat. Sen jälkeen hän ryhtyi rakentamaan koulua sellaiseksi yhdessä vanhempien kanssa.

Vanhempien ehdotuksesta graffitit maalattiin piiloon talkoovoimin, ja projektiin osallistuivat niin vanhemmat kuin oppilaatkin. He toivoivat koululle myös vapaa-ajantoimintaa, ja ennen pitkää kaikki Rinkebyn nuorisotoiminta saatiin tuotua koulun tiloihin.

(MTV3-STT)