Luonnon monimuotoisuudesta päästiin sopuun - köyhille maille korvauksia

Nagoyan kokoukseen osallistuneet yli 190 maata lupasivat muun muassa kasvattaa suojelualueita, vähentää saasteita sekä suojella kalakantoja, metsiä ja koralleja.

Uusi sopimus nostaa suojeltujen rannikko- ja merialueiden määrän maailmassa yhdestä prosentista kymmeneen prosenttiin. Maa- ja sisävesialueista on määrä suojella 17 prosenttia nykyisen 13 prosentin sijaan.

Kokouksessa sovittiin myös ensi kertaa niin sanottujen geenivarojen jakamisesta. Geenivaroilla tarkoitetaan esimerkiksi Amazonin sademetsistä saatavia perintöaineksia, joita käytetään lääke- ja kosmetiikkateollisuudessa.

Brasilia ja monet muut maat ovat vaatineet korvausta luonnonvarojensa kaupallisesta hyödyntämisestä.

- Tässä kokouksessa on nähty suuri muutos: maailmanlaajuisesti on ymmärretty, että metsät, rannikkoseudut ja muut ekosysteemit ovat tuhansien miljardien dollarien arvoisia, sanoi YK:n ympäristöohjelman Unepin johtaja Achim Steiner.

Yhdysvallat jäi sopimuksen ulkopuolelle

Ympäristöjärjestöjen mukaan Nagoyassa sovittu 20-kohtainen suunnitelma ei ole tarpeeksi kunnianhimoinen. Järjestöt kuitenkin kiittivät kokouksen edistäneen kansainvälistä yhteistyötä luonnon monimuotoisuuden suojelemiseksi.

- Maailman hallitukset ovat lähettäneet Nagoyassa vahvan viestin siitä, että maapallomme terveyden suojeleminen on osa kansainvälistä politiikkaa, sanoi ympäristöjärjestö WWF:n johtaja Jim Leape.

Nagoyan sopimus ei ole myöskään niin kattava kuin monet olivat toivoneet. Yhtenä sopimuksen suurimmista heikkouksista pidetään sitä, ettei Yhdysvallat ole siinä mukana.

Yhdysvallat on myös yksi harvoista YK:n jäsenmaista, joka ei ole ratifioinut vuonna 1993 voimaan tullutta YK:n yleissopimusta biodiversiteetistä.

Nagoyassa tutkijat varoittivat, että maailman kasvi- ja eläinlajisto hupenee nopeammin kuin dinosaurusten joukkotuhon aikaan 65 miljoonaa vuotta sitten.

(MTV3 - STT - AFP - DPA)