Luolatutkijaa yritetään pelastaa Saksassa - "Mitään vastaavaa ei ole ennen tehty"

Edellinen yritys lääkärin saamiseksi luolastoon keskeytyi hankalien ja vaativien olosuhteiden vuoksi. Sunnuntaina luolastossa irronnneesta kivilohkareesta päänsä ja ylävartalonsa loukannut tutkija on pelastajien mukaan tajuissaan ja ymmärtää puhetta, hän pystyy myös hetkittäin seisomaan omilla jaloillaan.

Kaksisataahenkinen pelastusoperaatio on onnistunut rakentamaan yli kilometrin syvyiseen ja lähes 20 kilometriä pitkän luolaston puoleenväliin saakka yltävän puhelinyhteyden sekä useita väliasemia uhrin siirtämiseksi turvaan. Pelkästään uhrin luokse laskeutuminen kestää ahtaassa ja jäisessä luolassa 12 tuntia, miehen siirtämisen arvioidaan kestävän neljästä kuuteen päivään.

Saksan suurin luola

Luolatutkijoiden Jättiläiseksi nimeämä luolasto Kaakkois-Saksassa, Itävallan ja Saksan rajalla, Salzburgin eteläpuolella Berchtesgadenissa on Saksan suurin ja pisin tiedossa oleva luola. Luola ulottuu 1148 metrin syvyyteen ja sen tähän mennessä tutkittu pituus on kaikkiaan yli 19 kilometriä.

Nyt loukkaantunut tutkija kuului niiden 12 luolatutkijan joukkoon, joka aloitti sen tutkimukset vuonna 2002. Hän  oli parhaillaan kartoittamassa luolastoa kolmihenkisen ryhmänsä kanssa kun onnettomuus tapahtui. Yksi kolmihenkisen miehistön jäsenistä kiipesi yksin yli 12 tunnin matkan takaisin luolaston suulle hälyttämään apua.

Alueelta löytyy myös useita muita luolia, joista osa on avoimia myös vaeltajille ja kiipeilijöille. Monille yllätyksenä Alppien kauniin kuoren alla on erittäin jäinen sydän, jossa jääluolastot ulottuvat satojen metrien syvyyksiin. 

– Hänen siirtämisensä on äärimmäisen haastava ja vaikea operaatio, koska tuohon syvyyteen laskeutuminen  ja siellä liikkuminen vaatii jo äärimmäisiä kiipeilytaitoja, toteaa Stefan Schneider, Baijerin vuoripelastajien puheenjohtaja.

Hänen mukaansa pelastajien on noustava luolasta omin voimin ja onnettomuuden uhri mukanaan, koska ahtaaseen luolaan ei voida laskea mitään pelastuskapselia tai vastaavaa ja paarejakin voidaan käyttää vain osaan matkasta. 

– Se on fyysisesti ja psyykkisesti erittäin vaativa operaatio, Schneider painotti.

Salzburgin vuoripelastajiin kuuluva Norbert Rosenberger kuvailee luolastoon menevää reittiä todella hankalaksi. 

– Paikoin sinne pujottaudutaan niin ahtaista aukoista, että on hivutettava itseään vatsalihasten avulla, jotta aukoista saa itsensä pujotettua eteenpäin. Jotkut kulmat ovat niin jyrkkiä, että uhrin siirtäminen paareilla niiden ohi on mahdotonta. Rosenbergerin mukaan tämä on yksi vuori- ja luolapelastuksen vaikeimmista operaatioista historiassa.

– Mitään vastaavaa ei ole aiemmin tehty, tämä on vähän sama kuin olisi pystysuoraan nousevalla satojen metrien korkuisella seinällä ilman kiipeilyvarustusta. Pelastajia, jotka pystyvät laskeutumaan luolaan on vain muutamia. Kun he tulevat sieltä ylös, he ovat fyysisesti täysin lopussa.

Berchtesgadenin vuoripelastajat ovat köysittäneet nousureittiä ja valmistelleet useita väliasemia pelastusreitin varrelle. Väliasemille on viime yön aikana kuljetettu myös vettä ja ravintoa. Tilanne on hankala, koska pelastajat voivat luolan ahtauden takia viedä mukanaan äärimmäisen vähän pelastusmateriaalia.

Onnetttomuuden uhri, yksi Saksan kokeneimmista luolatutkijoista, yritetään pitää jääkylmässä luolassa mahdollisimman lämpimänä. Samaan aikaan jännitetään, osuvatko Saksaa parhaillaan koettelevat rajut ukkosmyrkyt Alpeille, sillä rajut sateet siirtäisivät pelastusoperaatiota päivillä eteenpäin.