Lukukoira on kirjojen karvainen PR-mannekiini

Lukemista ja kirjarakkautta voi edistää monella tavalla – myös karvaisella tapahtumamaskotilla. Viimeisen parin vuoden aikana lukukoirat ovat saaneet runsaasti huomiota suomalaisessa mediassa. Lukukoiria käytetään lukemisen ja lukutaidon edistämiseen. Koirat on koulutettu hyviksi kuuntelijoiksi, ja ne tukevat käytöksellään ja läsnäolollaan lukemista harjoittelevia lapsia ja aikuisia. Tällä hetkellä lukukoiria on Suomessa noin 50. Niiden työnkuva on kuitenkin laajentunut, eivätkä läheskään kaikki koirien asiakkaat kärsi vaikkapa vaikeuksista oppia lukemaan.

– Aika usein vieraaksi tulee lapsi, joka osaa lukea jo oikein hyvin, mutta kärsii koiran puutteesta. He ovat oikein tervetulleita. Lukeminen on hyödyllistä sittenkin, kun on oppinut peruskoulun ensimmäisen ja toisen luokan lukutaidon, Tapiolan kirjaston kirjastonhoitaja, lukukoiraharjoittelija Venlan omistaja Marjukka Peltonen sanoo.

Lukukoiralle lukeminen voi parantaa ja syventää myös lukemisnopeutta. Koiralle lukeminen sopii hyvin monelle muullekin kuin juuri lukemaan opettelevalle.

– Lukukoirat sopivat myös vieraan kielen opetteluun. Meillä kotona Venlaa käytetään saksan läksyjen tukena. Kukaan muu ei saa kuunnella saksan kielen läksyjä, mutta Venla saa, Peltonen naurahtaa.

Lukukoirasta kirjaston monitoimikoiraksi

Partacollie Venla pitää vastaanottoa vuoroviikoin maltankoira Börjen kanssa Tapiolan kirjastossa. Lukukoirista on muotoutunut myös Tapiolan kirjaston tapahtumamaskotteja.

– Koirista on tullut todella paljon positiivista huomiota. Vanhat papat tulevat kertomaan omista koiristaan. Monet lapset sanovat, että ihanaa, kun on kirjastokoira. Negatiivinen palaute on todella harvinaista, mutta monesti se liittyy koirapelkoon, Peltonen sanoo.

Koirapelosta voi kuitenkin päästä eroon rauhallisen lukukoiran avulla. Haastattelun hetkellä isovanhemmat ovat tuoneet alle kaksivuotiaan lapsenlapsensa tutustumaan lempeään lukukoiraan. Tytölle oli puhjennut pelko koiria kohtaan naapurin vihaisen koiran takia, ja kirjasto on pehmeä paikka päästä pelosta eroon. Esimerkki valaisee, miten monimuotoisia tehtäviä lukukoiran työpäivänä saattaa tulla vastaan.

– Satunnainen ohikulkeva mies huomasi Venlan kirjastossa ja kysyi, olemmeko täällä vielä puolen tunnin päästä. Hän halusi tuoda tyttärensä katsomaan koiraa. Kyseessä oli perhe, joka mietti koiran hankkimista ja itselleen sopivaa koiraa, Peltonen hymyilee.

Myös koulut hyödyntävät lukukoiria oppimisen tukena

Venla päivystää kaksi tuntia kerrallaan kerran kahdessa viikossa, ja lukuaikoja on 15 minuuttia kerrallaan. Myös koulut ovat ymmärtäneet, että pörröisen eläimen ja lukemisen yhtälö vetoaa lapsiin.

– Teemme yhteistyötä myös koulujen kanssa. Mukana voi olla koko luokka. Kerran järjestimme lukukoira-kirjapiknikin erään luokan kanssa. Minulla oli kirjastopyörällinen kirjoja mukana, Venla hölkkäsi vierellä ja sitten tapasimme luokan kanssa niityllä. Lapsilla oli mukanaan piknik-peitot ja eväät. Venla pötkötteli yhdellä peitolla, ja sille käytiin vuorotellen lukemassa, Peltonen kertoo.

Kaksivuotiaan koirapelkoisen lapsen jälkeen Venlalle saapuu ajan varannut asiakas, noin kymmenvuotias tyttö, joka käy joka toinen viikko lukemassa Venlalle. Venla kävelee tottuneesti tytön kainaloon istumaan, ja lukuharjoittelu voi rapsutusten jälkeen alkaa.

– Lukukoiratyö on vapaaehtoistyötä, joka lähtee paitsi eläinrakkaudesta niin myös halusta edistää hyvää lukutaitoa, Peltonen toteaa vierellä.

Kirjapiiri AVAlla lauantaisin klo 17.30. Uusinnat maanantaisin klo 23.00.

Manuela Bosco: Kirjat ovat materiaalisen maailman tärkeimpiä asioita

Tietokirjailija Saku Tuominen yrittää saada onnellisuudesta kiinni

Taidehistorioitsija Riitta Konttinen sukelsi suomalaisten suurtaiteilijoiden arkielämään

Ohjaaja Niina Lahtinen rakastaa hauskojen miesten kirjojaDekkarisarjan päättänyt Matti Rönkä itki kirjan loppukohtausta kirjoittaessaan

Emmi Maaranen, emmi.maaranen(at)mtv.fi