Loviisan soveltuvuutta ydinjätepaikkakunnaksi tutkitaan

Loviisan Hästholmen-saari on otettu yhdeksi ydinjätteen loppusijoitusvaihtoehdoksi. Tähän asti loppusijoituspaikkakunniksi on harkittu ja tutkittu vain Eurajokea, Äänekoskea ja Kuhmoa.

Imatran Voima on viime vuoteen astii vienyt Loviisan ydinvoimalaitoksen ydinjätteen Venäjälle, mutta vuonna 1994 hyväksytty ydinenergialaki kielsi ydinjätteen viennin vuoden 1996 jälkeen. Teollisuuden Voiman Olkiluodon laitosten ydinjätteitä säilytetään ns. välivarastoissa, vedellä täytetyissä altaissa.

Valtaosa suomalaisista on kyselyjen mukaan sitä mieltä, että suomalaisten on itse huolehdittava jätteen loppusijoituksesta. Posiva on tehnyt ydinjätteen sijoitukseen liittyviä kallioperätutkimuksia Eurajoen Olkiluodossa, Kuhmon Romuvaarassa ja Äänekosken Kivetyssä jo vuodesta 1987 asti. Näillä paikkakunnilla kallioperän katsottiin sopivan loppusijoitukseen.

Nyt samanlaiset kairaukset aloitetaan myös Loviisassa. Loviisa tuli Posivan toimitusjohtajan Veijo Ryhäsen mukaan uudeksi vaihtoehdoksi siksi, että Imatran Voima ei enää voi viedä ydinjätteitään Venäjälle. Loviisassa ovat valmiina ydinvoimalapaikkakunnan infrastruktuuri sekä ydinvoimalan välivarastot.

Työtä ja verotuloja

Loppusijoituspaikkakunta on määrä valita vuonna 2000. Valinnan tekee valtioneuvosto. Säteilyturvakeskuksen ja sijoituspaikan kunnanvaltuuston on sitä ennen hyväksyttävä ratkaisu. Posivalaiset markkinoivat loppusijoituslaitosta muun muassa talousseikoilla. Kymmenen vuotta kestävä rakentaminen työllistää keskimäärin sata ihmistä ja loppusijoituslaitoksessa työskentelee yli sata henkilöä. Loppusijoituslaitoksesta kunta saa verotuloja, joista valtaosa tulee kiinteistöverosta. Enimmillään kiinteistöveroa maksetaan kymmenen miljoonaa markkaa vuodessa. Sadan työntekijän palkkatuloista kertyy miljoona tai pari vuosittain.

Loppusijoituslaitoksen kokonaiskustannusarvio on yli neljä miljardia markkaa nykyrahassa. Siitä rakentamisen osuus on 1,2 miljardia. Rahat ovat käytännössä jo koossa, sillä voimayhtiöt ovat keränneet ydinjäterahastoon jo yli neljä miljardia markkaa. Rahasto on toiminut jo yhdeksän vuotta.

Rekkalasti vuosittain

Vuosittain Suomen ydinvoimaloista kertyy jätettä 70-80 tonnia. Se on iso rekkalastillinen polttoainesauvanippuja. Polttoaine on pakattu pieniin sentin läpimittaisiin sauvoihin, jotka on yhdistetty sauvanipuiksi. Loviisan ja Olkiluodon voimaloissa kertyy 40 vuoden käytön aikana noin 2 500 tonnia käytettyä polttoainetta.

Jos Suomeen päätettäisiin rakentaa viides ydinvoimala, sen jätteet hoidettaisiin Ryhäsen mukaan yhteisessä sijoituslaitoksessa. Laajennusvaraa hänen mukaansa löytyy. Suunnitelmien mukaan loppusijoituslaitos rakennetaan 2010-luvulla. Käytetyt polttoaineet kuljetetaan ydinvoimaloiden välivarastoista, vesialtaista, loppusijoituslaitokseen kuljetussäiliöissä.

Posivalaiset vakuuttavat, etteivät kallioihin upotettavat jätteet uhkaa tulevaisuudessakaan ihmisten rauhaa. Jätteiden sijoituspaikat on aiottu rakentaa useiden satojen metrien syvyyteen.
(STT)

Lue myös:

    Uusimmat