Lounais- ja Etelä-Suomen maatalous kuormittavat eniten Itämerta

Lounais-Suomessa peltoa on runsaasti eikä alueella juuri ole järviä, jotka pidättäisivät ravinteita, vaan joet kuljettavat ne suoraan mereen.

Etelä- ja Lounais-Suomen maatalousalueilta huuhtoutuu suuria ravinnekuormia Itämereen.

Suomen ympäristökeskuksen laatimat riskikartat paljastavat pahimman kuormitusriskin alueet. Savimailta ja kaltevilta pelloilta ravinteet valuvat helpoimmin mereen.

- Etelä- ja Lounais-rannikolla on paljon savimaita, on paljon kaltevia peltoja ja maataloushistoria on aika paha siinä mielessä, että lannoitus on ollut suurta, professori Seppo Rekolainen Suomen ympäristökeskus kertoo.

Pahimmat riskialueet sijaitsevat Etelä- ja Lounais-Suomessa tärkeimmillä maanviljelyalueilla. Samoilta alueilta huuhtoutuu mereen eniten myös typpeä.

Suuren valumariskin alueella Turussa viljelijöiden edustaja on huolissaan Saaristomeren tilasta, mutta vakuuttaa, että viljelijät ovat jo tehneet paljon ravinnepäästöjen vähentämiseksi.

- Kaikki tehdään tiukemmin kuin laki edellyttää ja siitä huolimatta tulee olo, että olemme suurimpia syyllisiä, vaikka pyrimme tekemään kaikkemme, MTK Varsinais-Suomen toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki harmittelee.

Lounais-Suomessa peltoa on runsaasti eikä alueella juuri ole järviä, jotka pidättäisivät ravinteita, vaan joet kuljettavat ne suoraan mereen.

- Pelloilta sääoloista riippuen tulevat virtaamat siirtyvät hyvin nopeasti vastaanottavaan Saaristomereen, ylitarkastaja Pirkko Valpasvuo-Jaatinen Lounais-Suomen ympäristökeskuksesta kertoo.

Riskikarttoja voidaan käyttää hyväksi, kun suunnitellaan toimia ravinnekuormituksen vähentämiseksi.

- Kohdentaa toimenpiteitä niille alueille ja jopa yksittäisille pelloille, joista kuormitusriski on suurin, professori Seppo Rekolainen painottaa.

Asiantuntijan mielestä peltoja lannoitetaan edelleen liikaa. Myös karjatalouden keskittyminen suuriin yksiköihin pahentaa vesistökuormitusta.

Viljelijöillä on oma käsityksensä siitä, mitä seuraavaksi pitäisi tehdä.

- Suojavyöhykkeiden osalta edetty hyvin, mutta seuraava haaste on kosteikot, laskeutusaltaat, toiminnanjohtaja Paavo Myllymäki listaa.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat