Loukkaantuneiden rauhanturvaajien tukeen vaaditaan parannuksia

Palveluksessa loukkaantuneiden rauhanturvaajien hoitoon ja kuntoutukseen vaaditaan parannuksia. Esimerkiksi Aliupseeriliiton mielestä Suomen pitäisi ottaa mallia Saksasta tai muista Pohjoismaista. Mikäli muutoksia ei tule pian, tilanne voi johtaa liiton mukaan rauhanturvaajapulaan.

Rauhanturvakomennuksella ei kannata haavoittua. Tämän sai kokea ylivääpeli Pekka Jylhä, joka loukkaantui miinaräjähdyksessä Afganistanissa helmikuussa.

– Meille vakuuteltiin, että meillä on parhaat vakuutukset, mitkä on mahdollista saada. Totta kai me luotettiin siihen, että jos jotakin tapahtuu, niin pidetään myös huolta.

Näin ei käynyt. Jylhä kertoi MTV3:n 45 minuuttia -ohjelmassa, kuinka hän on joutunut todistelemaan vammojaan ja niiden syntyperiä Valtiokonttorille saadakseen korvauksia hoitoihinsa palvelussuhteensa päätyttyä. Ja pitkän paperisodan jälkeen hänen selkävammansa jäi lopulta ammattiliiton maksettavaksi.

Jylhän tarina nosti kauan tiedostetun, mutta vaietun ongelman keskusteluun. Nyt rauhanturvaajia edustava Aliupseeriliitto vaatii pikaisia parannuksia.

Aliupseeriliitto: Tukijärjestelmä remonttiin

Parhaillaan vireillä on lakimuutosesityksiä, jotta kriisinhallinnan sodankaltaiset olosuhteet otettaisiin paremmin huomioon, mutta pelkästään lakimuutoksilla ongelma ei liiton mielestä ratkea.

– Kyllä me näemme asian niin, että tämä lainuudistaminen on oma prosessinsa, mutta sehän ei auta näitä kavereita lainkaan, jotka nyt ovat haavoittuneet ja parhaillaan painiskelevat kipujen kanssa. Heidät pitäisi saada mahdollisimman nopeasti hoitoon, Aliupseeriliiton puheenjohtaja Petteri Leino sanoo.

Lisäksi liitto vaatii koko tukijärjestelmään remonttia. Oppia voitaisiin ottaa muista vaikkapa Saksasta, jossa loukkaantunut rauhanturvaaja saa välittömän hoidon ilmaiseksi ja hänen ansiotasonsa turvataan.

Vaikutuksia rekrytointiin?

Puolustusministeriöstä ei kuitenkaan luvata pikaratkaisuja.

– Näitä hyviä käytäntöjä tutkitaan erityisen tarkasti, ja niitä tietysti voidaan ottaa käyttöön Suomessa, puolustusministeri Stefan Wallin toteaa.

Jos mikään ei muutu, saattaa tilanne heijastua rauhanturvahalukkuuteen.

– Jos tämä ei ratkea, niin kyllä minä uskon, että se vaikuttaa rekrytointiin. Suomalaisena rupeaa miettimään, että kannattaako hänen lähteä, Leino sanoo.

Wallin kuitenkin toivoo, ettei halu lähteä rauhanturvaajaksi kriisinhallintatehtäviin tästä kärsisi.

– Ja täytyy muistaa, että valtaosa palaa sieltä ilman sen kummempia vaurioita.

15 loukkaantunutta rauhanturvaajaa on tähän mennessä joutunut taistelemaan korvauksistaan.

(MTV3)

Katso Aino Huilajan juttu (Kymmenen uutiset 11.11.2011)

Lue myös:

    Uusimmat