Louekoski odottaa Eurooppaan uusia pankkifuusioita

-Kun katselee euroaluetta niin muutos on pikemminkin vasta alkamassa, Louekoski sanoo ja viittasi Nordean konsernijohtajan Lars G. Nordströmin taannoiseen lausuntoon, että hänen keskeinen tehtävänsä on valmistaa Nordeaa eurooppalaisten pankkifuusioitten aaltoon.

Louekoski esitteli tänään Suomen Pankin julkistamaa 350-sivuista katsausta, joka luotaa perusteellisesti rahoitusmarkkinoiden kehitystä 5-6 viime vuoden aikana, tämän hetken tilannetta ja tulevia näkymiä.

Suomen rahoitusmarkkinat ovat viime vuosina olleet suurten muutosten paineessa, kuten rahoitusmarkkinat kansainvälisestikin. Muutosta ovat kiihdyttäneet muun muassa säätelyn purkautuminen, tekninen kehitys, uudet tuotteet, euron tulo ja rahoituksen toimialojen erojen kaventuminen.

Louekosken mielestä pohjoismaat ovat viime vuosina tarjonneet "laboratorion" eri maiden välisten pankki- ja vakuutusalan fuusioiden syiden ja seurausten tarkasteluun. Keski-Euroopassa niitä on toistaiseksi saatu aikaan varsin vähän, mutta tilanne on muuttumassa sitä mukaa, kun alan lainsäädäntöä ja valvontaa saadaan yhtenäistetyksi. Lisää vauhtia myllerrykselle saattaa antaa Saksassa muhiva pankkikriisi.

Toimistopäällikkö Kimmo Virolainen Suomen Pankista huomautti, että rahoituksen tukkumarkkinoilla integraatio on jo pitkällä, sillä suuret yritykset hankkivat huomattavan osan rahoituksestaan kansainvälisiltä markkinoilta. Yksityispuolella kehitys ei välttämättä etene yhtä vauhdikkaasti, sillä kieleen, kulttuuriin ja luottamukseen liittyvät tekijät jarruttavat tavallisten kuluttajien intoa siirtyä ulkomaisen pankin asiakkaaksi.

Suomessa pankkimarkkinoille on lisäksi syntymässä tukku uusia kotimaisia pankkeja mm. Hypoteekkiyhdistyksen, Tapiolan sekä säästöpankkien ja Pohjolan toimesta. Tilaa sellaisellekin kehitykselle näyttää siis olevan, Virolainen arvioi.

IAS-kirjanpitouudistushanke vastatuulessa

EU-tasolla on työn alla iso tukku hankkeita rahoitusalan lainsäädännön ja valvonnan virtaviivaistamiseksi. Yksi esimerkki työn hankaluudesta on vuosia valmisteltu IAS-kirjanpitouudistus, jonka on määrä tulla voimaan vuoden 2005 alusta.

IAS koskisi aluksi EU-maiden pörssiyrityksiä ja myöhemmin mahdollisesti myös muita yhtiöitä. Suomessa sen tuloa on pidetty jo selvänä asiana.

Viime viikolla Financial Times -lehti kuitenkin kertoi, että hanke on ajautunut vaikeuksiin Ranskan ja eräiden muiden maiden vastustuksen vuoksi. Niiden pankki- ja vakuutusalaa närästää IAS-säädösten periaate, jonka mukaan sijoitusvarallisuus on kirjattava taseeseen markkina- eikä hankinta-arvolla.

Suomen Pankin osastopäällikkö Heikki Koskenkylän mukaan toistaiseksi on vielä epäselvää, voiko ranskalaisten vastustus todella lykätä IAS-standardin käyttööntuloa tai aiheuttaa siihen jotain viime hetken muutoksia. Sellaisten tekemiseen ei tosin juuri ole aikaa jos sovitusta aikataulusta halutaan pitää kiinni, sillä IAS-tilinpitoon siirtyminen on yrityksille valtava urakka yksin tietojärjestelmiin tehtävien muutosten vuoksi.

IAS:n viilaaminen loppumetreillä saattaisi vaarantaa myös hankkeen Euroopan ja Yhdysvaltain tilinpitosäännösten yhtenäistämiseksi. Se, että vakuutusalalla IAS-standardin käyttöönotto joka tapauksessa viivästyy, on ollut tiedossa jo pitemmän aikaa. Vakuutusyhtiöitä koskevat IAS:n soveltamisohjeet ovat vasta luonnosasteella eivätkä ehdi ajoissa valmiiksi.

(MTV3-STT)