Lompakkoaan voi lihottaa verosuunnittelulla

Suuryritysten verosuunnittelusta on viimeaikoina keskusteltu paljonkin, mutta myös palkansaajat voivat tehdä verosuunnittelua.

Tosin palkansaajan käytettävissä on vain muutama keino, eivätkä summat välttämättä ole suuria.

Verosuunnittelu on väljä käsite, joka tarkoittaa eri ihmisille eri asioita. Tavallisessa ansiotyössä olevan työntekijän mahdollisuudet verosuunnitteluun ovat rajalliset. Hän voi lähinnä tarkistaa, että kaikki mahdolliset vähennykset tulee varmasti huomioitua. Tavallisin näistä lienee kodin ja työpaikan välin kulkemisesta aiheutuvat kustannukset eli matkakuluvähennys.

Pääomatulot holding-yhtiöön

Henkilöllä on rahaa 50 000 euroa. Hän voi lainata sen omalle osakeyhtiölleen, joka tekee sijoitukset. Mahdolliset ylijäämät ja voitot verotetaan osakeyhtiön 20 prosentin verokannalla. Yhtiölle lainatun rahan voi palautta itselleen pääoman palautuksena ilman verotusta.

- Muita vähennyksiä, joita palkkatulosta voi tehdä ovat työasuntovähennys, kotitalousvähennys, veronmaksukyvyn alentumisvähennys ja elatusvelvollisuusvähennys, luettelee veroasiantuntija Kare Kotiranta Nexia Oy:stä.

- Lisäksi kannattaa huomata, että verotuksessa voi vähentää tulonhankkimismenoja ja korkomenoja. Jos palkansaajalla on myös pääomatuloja, niin vähennettävää voi syntyä myös  pääomatulolajin tappiosta ja luovutustappiosta. Yksityissijoittaja voi saada sijoitustoiminnan verohuojennuksen, Kotiranta jatkaa.

Kaikkiin vähennyksiin, niiden tekemiseen ja dokumentointiin on ohjeet verottajan nettisivuilla. Vähennysten lisäksi pitää tietysti tarkistaa, että työnantajan ilmoittamat tiedot palkasta ja siitä tehdyt eläkemaksu- ja työttömyysvakuutusmaksuvähennykset on oikein ilmoitettu.

- Yksi keino on siirtää joulukuun ansiotulona verotettava palkka tammikuun alkuun nostetuksi, jos verovuonna on jo kertynyt poikkeuksellisen isot tulot esimerkiksi bonusten takia, kertoo veroasiantuntija Kare Kotiranta Nexia Oy:stä.

Yrittäjällä on enemmän mahdollisuuksia verosuunnitteluun.

- Keskeinen suunnittelua vaativa asia on tulojen jakaminen ansiotuloksi ja pääomatuloksi. Tähän vaikuttaa yritystoimintaan sidotun oman pääoman määrä ja yritysmuoto, kertoo veroasiantuntija Timo Torkkel KPMG:stä.

Omaisuuden hoitaminen

Jos on onnistunut kartuttamaan varallisuutta niin paljon, että pääomatulot lasketaan kymmenissä tuhansissa, niin oman osakeyhtiömuotoisen holding-yhtiön perustaminen voi olla perusteltua.

Tämä johtuu siitä, että yksityishenkilö maksaa yli 40 000 euron pääomatuloista veroa 32 prosenttia, mutta osakeyhtiön verokanta on aina 20 prosenttia, selittää Kotiranta.

Yhtiön perustaminen ja toiminnan pyörittäminen ei tietenkään ole ilmaista. Kuluja tulee ainakin kirjanpidosta, siksi tähän ei kannata lähteä muutaman tuhannen euron pääomalla.

- Holding-yhtiö voi olla hyvinkin perusteltu, jos yksityishenkilön omaisuus muodostuu osakkeista, joilla on korkea osinkotuotto suhteessa sijoitettuun pääomaan, sanoo Timo Torkkel.

Ajatusleikkiä

Kansainvälisillä suuryrityksillä on tytäryhtiöitä monissa maissa, myös sellaisissa, jotka ovat OECD:n määritelmän mukaan veroparatiiseja. Tavallisen palkansaajan tuskin kannattaa ryhtyä tytäryhtiöitä itselleen perustamaan. Siinä ei olisi mitään laitonta, mutta luultavasti ei mitään hyötyäkään.

Tietysti itse kukin voi perustaa yhtiön veroparatiisiin, joka sitten myisi omistajansa työpanosta Suomessa. Verotuksen kannalta järjestelyssä ei olisi mitään järkeä.

- Verottaja luultavasti tulkitsisi yrityksen tulot normaaliksi palkkatuloksi ja verottaisi sen mukaan. Tuloverotuksessa kun on käytössä niin sanottu sivuuttamisen periaate, jonka nojalla verohallinto voi sivuuttaa yritystulon ja verottaa sitä yrittäjän henkilökohtaisena tulona, kertoo veroasiantuntija Kare Kotiranta.

Lue myös:

    Uusimmat