Lohi takaisin Kemijokeen

Kalateiden rakentaminen ja istuttaminen ovat toisiaan tukevia toimia, joista kumpikaan ei yksistään tuo paljon apua. Kemijokeen on vuosien ajan istutettu muun muassa siikaa ja taimenta, mutta ylöspääsyreitin puutteessa kalat ovat muuttaneet aina alaspäin kohti merta. Kalatiet eivät sinällään takaa lohen nousua yläjuoksuun, sillä kalat leimautuvat synnyinsijoilleen, tässä tapauksessa istutuspaikkaan. Tultuaan sukukypsäksi lohi palaa kutemaan seudulle, johon se on leimautunut. Tähän saakka kaikki lohi-istutukset on tehty Kemijoen suulle.

Kalatiet toimivat

Kalateiden rakentamista on pitkään hidastanut muun muassa heikko usko niiden toimivuuteen. Hankkeen projektisihteeri Jukka Viitala haluaa lopettaa puheet tehottomista kalahisseistä. -Ympäri maailmaa löytyy esimerkkejä toimivista kalateistä. Muun muassa Columbiajoessa Yhdysvalloissa kuningaslohi nousee 600 kilometrin matkan ja viiden padon läpi kutusijoilleen, Viitala kertoo. Rakennettavien kalateiden tyyppiä ei ole vielä ratkaistu, mutta Viitala pitää hyvänä vaihtoehtona niin kutsuttua Borland-kalatietä. Yhden kalatien kustannusarvio on noin viisi miljoonaa markkaa. Kalateiden rakentamisen ja istutusten lisäksi myös Kemi- ja Ounasjokien matkailupalveluja on tarkoitus kehittää lisäämällä muun muassa opasteita ja kalan noususta kertovia infopisteitä.

Kuuluisa lohijoki

Kemijoki kuului ennen valjastamista Euroopan tuottoisimpiin lohijokiin. Ensimmäinen voimalaitos rakennettiin jokisuulle vuonna 1948. Pato katkaisi lohen jokavuotisen nousun kutusijoilleen, Suomen pisimmän joen yläjuoksuille. Elinkeinonsa menettäneet kalastajat odottivat voimayhtiöiden kalakorvauksia yli 30 vuotta. Asiaan saatiin historiallinen päätös, kun karvalakkilähetystöksi myöhemmin nimetty joukko matkasi Helsinkiin vaatimaan pikaista toimintaa. Lohenpalauttamishanketta puidaan maaliskuun aikana Lapin liiton yhteistyöelimessä ja maakunnassa. Jokivarren kalastuskunnat ovat jo näyttäneet hankkeelle vihreää valoa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on 50 miljoonaa markkaa. Puolet rahoituksesta on tarkoitus saada EU:n rakennerahastoista. Kuntien rahoitusosuus on noin 15 prosenttia. Rahoituspäätöstä hankkeelle odotetaan aikaisintaan kesäkuussa.
(MTV3-STT)