VIDEO: Tällaisen kehysriihipaketin hallitus kasasi

Pääministeri Jyrki Katainen sanoi heti tilaisuuden alussa, että tarkat luvut kehysriihen vaikutuksista saadaan myöhemmin kun ne täsmentyvät. Hänen mukaansa sopeutukset koskettavat meitä kaikkia hyvässä ja pahassa.

– Tehdyt päätökset vievät Suomea eteenpäin. Me kaikki suomalaiset olemme samassa veneessä. Viime päivien aikana on tehty isoja ratkaisuja, jotka näkyvät tulevina vuosina, hän sanoo.

– Nykytiedon valossa valtion velkaantuminen taittuu joko 2016 tai 2017. Sopeutustoimet yhdessä rakennepaketin kanssa johtavat 2,7 miljardin sopeutukseen, Katainen sanoo.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen mukaan hallituksen ratkaisuilla tuloerot Suomessa kapenevat. Solidaarisuusverosta tulee pysyvä.

Urpilainen korostaa, että pienituloisten verotus kevenee, suurituloisten kiristyy. Hänen mukaansa oikeudenmukaisuus toteutuu veropäätöksissä.

– Emme tee vain sopeutuspäätöksiä, vaan olemme sopineet myös kasvupaketista, hän lisää.

Vihreiden Ville Niinistö sanoo, että verotuksen painopistettä siirretään ympäristöveroihin.

– Etenemme perustulon suuntaan, kun toimeentulotuen maksatus siirtyy Kelalle, hän lisää.

RKP:n Carl Haglund pitää kehysratkaisun kokonaisuutta hyvänä, sillä siinä on huomioitu yhteiskunnan kaikkein köyhimmät ja heikoimmat. 

Näin velkaantuminen taittuu

Valtiosihteeri Hetemäki kertoo, että sopeutustoimet vuosina 2015-2018 ovat yhteensä 2,3 miljardia. Ensi vuodelle sopeutukset ovat 1,6 miljardia. Seuraavina vuosina sopeutukset ovat 0,4, 0,2 ja 0,1 miljardia.

Näin valtion velkaantumisen arvioidaan taittuvan.

Valtiosihteeri Martti Hetemäki kertoi, että eläkeratkaisu paikkaa kestävyysvajetta runsaalla prosenttiyksiköllä. Rakenteellinen työttömyysaste alenee yhden prosenttiyksikön muun muassa työttömiä aktivoimalla.

Hallitus on päättänyt työurien pidentämisestä kahdella vuodella.

Tiedotustilaisuudessa selvisi, että pääomatuloverotusta kiristetään. Ylemmän verokannan tuloraja alennetaan 30 000 euroon ja ylempi kanta korotetaan 33 prosenttiin.

Hallitus ei saanut vielä tehtyä päätöstä siitä, miten lapsilisien leikkaukset toteutetaan. Leikkaamisen tavasta neuvotellaan erikseen myöhemmin. 

Kehitysyhteistyöstä leikataan - ajoneuvovero nousee

Valtion osuutta ansiosidonnaisesta päivärahasta leikataan. Tarkoitus on kohdentaa leikkaukset suuriin tukiin. Työmarkkinajärjestöt päättävät miten se toteutetaan.

Hallituksen päätös oppivelvollisuusiän nostosta 17 vuoteen pysyy ennallaan. Uudistus koskee koko ikäluokkaa ja se tulee voimaan ensi vuoden alusta.

Kehyspäätöksen mukaan työmatkakulujen verovähennysoikeus kapenee. Työmatkakustannusten omavastuuosuus nousee 750 euroon.

Suomi leikkaa kehitysyhteistyöstä lähivuosina vuosittain 50-100 miljoonaa euroa. Pitkällä aikavälillä yritetään yhä pitää kiinni kansainvälisistä velvoitteista.

Ajoneuvoveroa nostetaan 150 miljoonalla ja polttoaineveroa 42 miljoonalla eurolla.

Tupakkaveroa kiristetään 50 miljoonalla.

Valtion omaisuutta myydään

Valtion omaisuutta kuten Senaattikiinteistöjen ja Metsähallituksen kiinteistöjä myydään 1,9 miljardin edestä. Siitä 1,3 miljardia käytetään velan lyhentämiseen ja 600 miljoonaa kasvua tukeviin hankkeisiin.

Kataisen mukaan valtion pörssiyhtiöiden omistuksia myydään jo tämän vuoden aikana. Kovin tarkkaan ei ole käyty läpi sitä, mitä myydään. Nämä tiedot eivät ole julkisia. 

Hallitus käynnistää pisara-radan toteuttamisen ja aloittaa neuvottelut sen rahoitusosuuksista. Malmin lentokenttä otetaan asuntokäyttöön.

Liikenteen väylärahoitusta leikataan 100 miljoonalla. Uusiin kuntien vesihuolto- ja ympäristöhuoltohankkeisiin ei enää anneta valtionrahoitusta.

Perintö- ja lahjaverotusta kiristetään. Rajaveroprosentteja korotetaan prosenttiyksiköllä. Yli 1 miljoonan euron perintöjen ja lahjojen veroluokasta tulee pysyvä.