Lisätietoa 1950-luvun Neuvostosuhteista

Neuvostoliiton johto pelkäsi 1950-luvun alussa maailmansotaa, jossa Suomi olisi mukana lännen leirissä. Uuden tutkimuksen mukaan Stalin varautui tilanteeseen väläyttämällä Otto Wille Kuusiselle Suomen presidentin paikkaa.

1950-luvun alussa Moskova pelkäsi kolmatta maailmansotaa. Kreml uskoi Suomen luisuvan sodassa viholliseksi. Pienetkin toimet tulkittiin vihollismaan toimiksi.

Dosentti Kimmo Rentolan kirjan nimi kuvaa ajan ilmapiiriä: niin kylmää että polttaa. Ajan merkki oli myös Neuvostoliiton raivostuminen suomalaisesta sotakorvauselokuvasta. Siinä ei venäläisten mukaan osoitettu riittävästi kiitollisuutta.

Neuvostoliiton suhtautuminen näkyi muuallakin. Esimerkiksi Suomen sosiaalidemokraatit olivat neuvostomuistioissa "fasisteja". Moskova uskoi SDP:n auttavan kaukopartiomiehiä, jotka tuohon aikaan vakoilivat Neuvostoliittoa Norjan sotilastiedustelun palkkaamina.

Kekkonen ehdotti 50-luvulla karjalaisten paluuta mailleen - Neuvostoliiton lakien alle

Myös presidentti Urho Kekkosen toimista luovutetun Karjalan kysymyksessä on saatu uutta tietoa. Kekkonen ehdotti 50-luvulla Neuvostoliitolle, että karjalaiset voisivat palata pelloilleen ja tehdä työtä Suomen kansalaisina Neuvostoliiton alueella.

Karjalasta pois pakotettujen evakkojen kohtalo vaivasi Kekkosen mieltä koko hänen poliittisen uransa ajan. Vuonna 1955 hän esitti Neuvostoliiton suurlähettiläälle uutta ratkaisua siirtoväen ongelmaan. "Kekkonen yritti ensin näiden KGB-yhdysmiestensä kanssa kysellä, että voisiko Karjalan ottaa esille ja voisiko siitä saada jonkun osan esimerkiksi palautettua tai vuokrattua Suomelle. Kun nämä hankkeet tyrehtyivät niin hän vielä teki suurlähettilään kautta sellaisen aloitteen, että karjalaiset olisivat päässeet viljelemään entisiä maitaan luovutetulle alueelle", sanoo poliittisen historian dosentti Kimmo Rientola. Kekkosen ajatus oli, että karjalaiset voisivat viedä työvälineet mukanaan. Työn tulokset hyödyttäisivät Neuvostoliiton hyvinvointia. Karjalaiset säilyisivät Suomen kansalaisina, mutta olisivat Neuvostoliiton lakien alaisia.

Karjala-aloitteen taustalla olivat presidentinvaalit. Ennen kuin Kekkosen valinta varmistui, sekä Paasikivi että Kekkonen olivat Moskovan ehdokkaita. Muun muassa suojelupoliisin arkistoihin perustuva Rentolan tutkimus veti tänään kustantajan salin täyteen historiantuntijoita. Lisäselvyyttä Kekkosen ja Kremlin suhteisiin tuonevat aikanaan Stalinin lähipiirin paperit.
(MTV3/Jussi Eronen)


Lue myös:

    Uusimmat