Lisää kierrätystä ja korvaavia tuotteita – Suomen tänään julkistettu muovitiekartta ratkoo muoviongelmaa

Muovia on lähes kaikkialla. Se on käyttökelpoinen materiaali, mutta väärään paikkaan joutuessaan se aiheuttaa ongelmia. Vähennä ja vältä, kierrätä ja korvaa - nämä ovat muovitiekartan laatineen työryhmän keskeiset ohjeet muovin käytölle.

– Kierrätys on tosi tärkeää ja tietenkin muovin talteenotto, että kierrätykseen päästään eli se, että päästään uusiomuoveja viemään markkinoille, tiivistää Muovitiekartta-työryhmän puheenjohtaja, keskustan kansanedustaja Hanna Kosonen.

Työryhmä haluaa lisää muovin keräyspisteitä

Työryhmä ehdottaa muovijätteen kierrätyksen helpottamista. Keräyspaikkoja pitäisi lisätä esimerkiksi laajentamalla kiinteistökohtaista ja alueellista keräysjärjestelmää ja järjestämällä korttelikeräys pientaloille.

Muoviveron käyttöönottoa selvitetään valtiovarainministeriössä. Käytännössä se voisi tarkoittaa esimerkiksi kertakäyttöisten muovituotteiden korkeampaa arvonlisäveroa.

Rakennustyömaiden muovijäte käsittelyyn

Neljäsosa kaikesta muovista käytetään rakentamisessa. Muovijätteen lajittelua rakennustyömailla halutaan nyt kehittää.

Talteen kerätyt muovipakkaukset käsitellään tällä hetkellä Fortumin Riihimäen laitoksella. Jatkossa tällaisia laitoksia rakennetaan ehkä lisää.

Orthexin tehtaalla kierrätysmuovista tehdään kukkaruukkuja, mutta kierrätysmuoville tarvitaan paljon uusia käyttökohteita.

Muovia korvaavia tuotteita lisää

Suomessa on jo kehitetty muovia korvaavia materiaaleja kuten puupohjaisia pakkauksia, mutta lisää kaivataan.

– Korvaavien tuotteiden tutkimuksen lisääminen on yksi semmoinen alue, johon voisi kunnon potin laittaa, vinkkaa Kosonen.

Ympäristöministeri ei lupaa isoja rahoja muovitiekartan toteuttamiseen, mutta pientä tukea voi olla luvassa.

– Nyt arvioimme huolella nämä ehdotukset ympäristöministeriössä ja toivottavasti pystytään niitä käynnistämään. Ja tietenkin se käyttöön saattaminen vaatii pientä rahallista panosta. Niitä haemme lisäbudjetissa tai ensi vuoden täydentävässä talousarviossa, lupailee ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (kesk.).

Muovin kemiallista kierrätystä kehitettävä

Tiilikainen ei suostu arvioimaan, mitkä työryhmän ehdotuksista olisivat sellaisia, joita nykyinen hallitus haluaa viedä eteenpäin.

– En halua lähteä yksittäisiä asioita noukkimaan, mutta tästä kemiallisesta muovin kierrätyksestä haluaisin nostaa esiin teknologian kehitystarpeen. Mitä enemmän haluamme, että muoveja pystytään kierrättämään, niin täytyy kehittää kierrätysmenetelmiä, missä kierrätetty muovi on ominaisuuksiltaan mahdollisimman lähellä alkuperäistä muovia. Se edellyttää kemiallista kierrätystä, missä muovi pilkotaan takaisin polymeereiksi ja molekyyleiksi, jotta päästään samaan laatutasoon ja puhtauteen kuin neitseellinen muovi, selittää Tiilikainen.

Suomessa käytetään vuodessa noin 20 kiloa muovipakkauksia henkeä kohden ja niistä kerätään talteen noin neljä kiloa.

Muovista kierrätetään nyt noin neljäsosa, mutta vuoteen 2030 mennessä pitäisi kierrättää jo selvästi yli puolet.