Liput salkoihin Suomen lipun kunniaksi

Suomen lippu täyttää tänään 90 vuotta.

Eduskunta hyväksyi ehdotuksen sinivalkoisesta ristilipusta 27. toukokuuta 1918, ja laki lipusta julkaistiin kaksi päivää myöhemmin eli 29. toukokuuta.

Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta syntymäpäiväsankarin kunniaksi. Liputus alkoi kello 8 ja päättyy kello 21.

Suomalaisuuden Liitto järjesti perinteisen valtakunnallisen lipunnostotilaisuuden Helsingin Tähtitorninmäellä aamuyhdeksältä. Lippupuheen tilaisuudessa piti sisäministeri Anne Holmlund.

Pitkä tie omaksi lipuksi

Sisäministeriön internet-sivuilla kerrotaan, että Suomen virallisena lippuna oli maamme itsenäistymiseen saakka ensin Ruotsin ja sen jälkeen Venäjän lippu. Omaa lippua Suomella ei ollut, mutta Suomen suuriruhtinaskunnan leijonavaakunaa käytettiin myös epävirallisesti lippuna.

Kun Maamme-laulu esitettiin ensimmäistä kertaa vuonna 1848 ylioppilaiden kevätjuhlassa Helsingin ulkopuolella Kumtähden kentällä, kannettiin juhlissa ylioppilaskunnan lippua, jossa oli valkoisella pohjalla Suomen suuriruhtinaskunnan vaakuna. Tästä tapahtumasta alkoi lähinnä Zachris Topeliuksen herättämänä keskustelu Suomen lipusta.

1850- ja 1860-luvuilla esille nousivat sininen ja valkoinen Suomen ns. kansallisväreinä. Varsinaista lippuehdotusta ei kuitenkaan koskaan käsitelty valtiopäivillä, vaan keskustelua käytiin lehdistössä.

Suomen itsenäistymisen yhteydessä käytettiin leijonalippua. Se sai muutaman kuukauden aikana 1917-18 lähes valtiolipun aseman.

Eduskunta käsitteli lippuasiaa keväällä 1918, ja perustuslakivaliokunnan ehdotuksesta hyväksyttiin ehdotus sinivalkoisesta ristilipusta 27. toukokuuta. Lippuluonnoksen laativat taiteilijat Eero Snellman ja Bruno Tuukkanen.

(MTV3)

Lue myös:

    Uusimmat