Mainos

Lipposen Kiinan-vierailu painottuu kauppaan

Pääministeri Paavo Lipponen (sd.) lähtee tänään Kiinaan viiden päivän mittaiselle viralliselle matkalle, jonka yhteydessä hän tapaa sekä presidentti Liang Zeminin että pääministeri Zhu Rongjin. Mukana matkustavat sosiaali- ja terveysministeri Sinikka Mönkäre (sd.) sekä liikenneministeri Matti Aura (kok.).

Valtuuskuntaan kuuluu myös korkean tason liikemiesryhmä. Valtuuskuntaa johtaa Nokian toimitusjohtaja Jorma Ollila ja siihen kuuluvat Antti Herlin (Kone), Christoffer Taxell (Partek), Jukka Viinanen (Neste), Juha Niemelä (UPM-Kymmene), Heikki Lehtonen (Santasalo-JOT). Kaikilla yrityksillä on yhteis- tai tytäryrityksiä Kiinassa.

Suomalaiset avaavat konttoreita ja tehtaita

Poliittisten tapaamisten jälkeen matka keskittyy kauppasuhteisiin. Lipponen käy avaamassa Nokian uuden Kiinan-pääkonttorin Shanghaissa ja Koneen uuden tehtaan Kunshanissa. Vierailun yhteydessä avataan myös Suomen virtuaalinen kauppakamari Internetissä, joka edeltää varsinaisen suomalais-kiinalaisen kauppakamarin perustamista.

Liikenneministeri Aura tapaa Kiinassa virkaveljensä ja avaa telekommunikaatiomessut. Kiinasta hän jatkaa matkaansa Japaniin. Mönkäre avaa Shanghaissa veripalvelukeskuksen.

Kiina otollinen kauppakumppani

Suuryritysten johtajien läsnäolo matkalla selittyy Kiinan nopeasti kasvavalla merkityksellä Suomen kauppakumppanina. Maan osuus Suomen kokonaisviennistä on jo lähes kolme prosenttia. Kauppa on kasvanut hyvää vauhtia. Viime vuoden vienti oli 3,8 miljardia markkaa, tänä vuonna 4 miljardin markan raja oli hyvin lähellä jo heinäkuussa. Kauppa on ollut Suomelle ylijäämäistä - viime vuonna Kiinan Suomen viennin arvo oli 2,8 miljardia.

Talouttaan ja rakenteitaan uudistava Kiina tarvitsee juuri niitä hyödykkeitä, joihin Suomen elinkeinoelämä on erikoistunut. Telekommunikaatio, kaivos- ja metalliteollisuus, metsäteollisuus ja energia ovat aloja, joiden tuotteita Kiina tarvitsee ja ostaa juuri nyt. Telekommunikaatiolaitteet olivat tärkein tuoteryhmä, niitä vietiin viime vuonna 1,6 miljardin markan arvosta.

Suomalaisilla yrityksillä on Kiinassa jo satakunta yksikköä, joista puolet yhteis- ja tytäryrityksiä, puolet edustustoja. Aasian talouskriisi ei kaupan esteenä Aasian talouskriisi ei ainakaan toistaiseksi ole haitannut Kiinankauppaa. Kiinan devalvaatiota on pelätty maailman rahamarkkinoilla siitä lähtien kun Aasian kriisi puhkesi, mutta maa on tähän asti onnistunut säilyttämään valuuttansa vakauden. Tänä vuonna vakavat tulvat aiheuttivat suurta inhimillistä ja aineellista tuhoa, ja haittasivat maan talouskasvua.

Kiina aloitti talousuudistuksensa jo vuonna 1978, ja pyrkii parhaillaan kauppajärjestö WTO:n jäseneksi . Sen uskotaan voivan liittyä järjestöön jo kahden vuoden kuluttua, huomattavasti nopeammin kuin pohjoinen naapurimaansa Venäjä.

Suomi esittelee oikeusjärjestelmäänsä

Ihmisoikeuskysymykset ovat olleet erityisesti viime vuosina, opiskelijoiden demokratialiikkeen kukistamisen jälkeen, pysyvä osa länsimaiden ja Kiinan välistä kanssakäymistä. Suomi painottaa tässä oikeusalan yhteistyötä, jota on jatkettu jo muutaman vuoden ajan. Suomi on pyrkinyt selostamaan Kiinalle omia oikeuskäytäntöjään, omaa vankilajärjestelmäänsä ja vähemmistöjen kohtelua Suomessa.

Viimeksi näitä asioita käsitteli ulkoministeri Tarja Halonen (sd.) syyskuisella Kiinan-vierailullaan. Suomi on tarjonnut Kiinalle teknistä apua YK:n sosiaalisia, taloudellisia ja kulttuurisia oikeuksia koskevan peruskirjan ratifioinnissa. EU on aloittanut Kiinan kanssa keskustelut ihmisoikeuskysymyksistä, niitä käytiin viimeksi tällä viikolla Pekingissä.
(STT)


Mainos

Lisää aiheesta
    Mainos

    Suosituimmat videot

    Mainos

    Uusimmat

    Mainos
    Mainos
     

    Käytämme evästeitä parantaaksemme käyttökokemusta. Jatkamalla hyväksyt niiden käytön. Tutustu tietosuojakäytäntöömme.