Lipponen vaatii alueiden ääntä EU:hun

Alueiden äänen pitäisi päästä paremmin kuuluville EU:n lainsäädännössä ja toiminnassa, arvioi pääministeri Paavo Lipponen. Lipponen puhui tänään Itävallan Wachaussa järjestetyssä Eurooppa-foorumissa, jonne hänet oli kutsunut Itävallan liittokansleri Wolfgang Schussel.

Käsite "alueiden Eurooopa" ei Lipposen mielestä silti voi merkitä sitä, että alueet nousisivat kansallisvaltioiden rinnalle tai niiden ohi unionin toiminnassa ja päätöksenteossa.

- Itsehallintoalueiden näkemykset tulee ensisijaisesti sisällyttää kyseisen jäsenmaan kannanottoihin. Se, kuinka hyvin ne tulevat kuulluksi, mittaa osaltaan demokratian toimivuutta, Lipponen sanoi.

Lipposen mukaan alueiden, paikallisten viranomaisten sekä kansalaisjärjestöjen mielipiteitä tulisi kuunnella nykyistä tarkemmin EU:n lainsäädännön valmistelun yhteydessä. Hyvän EU-lainsäädännön tulisi tarjota yhtäläiset edellytykset kaikille unionin kansalaisille ja yrityksille, mutta myös ottaa huomioon alueelliset ja paikalliset erityispiirteet.

-Komission ei aina ole helppoa löytää tällaista tasapainoa ja neuvosto ja Euroopan parlamentti voivat helposti kallistaa vaakakuppia muutosehdotuksillaan, Lipponen huomautti.

Balkanin maiden päästävä jäseneksi

Puheessaan Lipponen muistutti laajentumisesta, joka on EU:n suurin haaste ja tavoite tällä hetkellä.

- Kylmän sodan viimeiset rippeet haihtuvat maanosan vähitellen yhdistyessä Euroopan unionin ympärille, Lipponen maalaili. Tänä vuonna saatetaan liittymisneuvottelut saada valmiiksi jopa kymmenen ehdokasmaan kanssa, minkä jälkeen vuorossa ovat "vuosikymmenen loppupuolella" Romania ja Bulgaria.

Sen jälkeen unionin on keskityttävä Turkin jäsenyyshakemukseen, mutta myös kannettava vastuunsa ja mahdollistettava Länsi-Balkanin maiden liittyminen, Lipponen totesi.

- Alueen maille on tarjottava mahdollisuus liittyä Euroopan unioniin hahmotettavissa olevan ajan kuluessa, Lipponen vaati, vuosilukuja mainitsematta.

Laajentumisen myötä EU:n pitää jatkuvasti kehittää päätöksentekojärjestelmäänsä. Työ on nyt meneillään EU:n tulevaisuuskonventissa, jonka pitää Lipposen mielestä nyt antaa tehdä työnsä rauhassa. EU-maiden johtajien ei pidä ryhtyä sormeilemaan järjestelmän irrallisia osia.

- Meidän tulee varmistaa, etteivät valtion- ja hallitusten päämiehet kaappaa itselleen osaa tulevaisuusvalmistelukunnan työstä. Meidän on syytä perehtyä huolellisesti koko siihen institutionaaliseen rakennelmaan, johon kuuluvat neuvosto, komissio, Euroopan parlamentti sekä kansalliset kansanedustuslaitokset, Lipponen sanoi.

Puheenjohtajuusjärjestelmän muutoksia, esimerkiksi EU-huippukokouksille valittavaa pitkäaikaista puheenjohtajaa ovat markkinoineet mm. Espanjan pääministeri Jose' Maria Aznar sekä Britannian Tony Blair.

Samat säännöt kaikille

Lipponen korosti jälleen kerran, että EU:n toimivuus vaatii tasa-arvoa jäsenmaiden välillä ja tasapainoa toimielinten välillä.

-Suurten jäsenvaltioiden keskuudessa on ollut havaittavissa pyrkimyksiä luoda rakenteita - virallisia tai epävirallisia - jotka antaisivat tietyille jäsenmaille etuoikeuksia suhteessa muihin jäsenvaltioihin. Jos tällainen kehitys jatkuu, saadaan tulevaisuudessa EU, jossa pelisäännöt vaihtelevat jäsenmaan koosta tai jopa sen maantieteellisestä sijainnista riippuen, Lipponen totesi. Hän varoitti samalla, että tämä tuhoaisi unionin huomattavimman saavutuksen, eli sisämarkkinoiden kehityksen.

Samalla Euroopan kilpailukyky heikkenisi merkittävästi. Samalla Lipponen varoitti myös peukaloimasta jäsenmaiden taloudenpitoa säätelevää vakaus- ja kasvusopimusta. Jo muutoksista keskusteleminen vain vähentää Euroopan kuluttajien ja sijoittajien luottamusta entisestään.

Vakaussopimuksen rajoja ovat kuluneen vuoden aikana koetelleet Ranska ja Saksa, joiden julkiset vajeet hipovat tai ylittävät niille asetettuja tavoitteita ja rajoja. Italian valtiovarainministeri on ehdottanut sopimuksen sääntöjen löysentämistä.

Lipponen ei uskonut talousongelmien katoavan vajetta kasvattamalla.

- Euroopan talouden kokemukset osoittavat, ettei velkaelvytys ole koskaan johtanut kasvuun ja vaurauteen. Päinvastoin on todettava, että saavutimme parhaan tuloksen 1990-luvun jälkipuoliskolla, kun keskityimme julkisen sektorin vajeiden supistamiseen.

Lipponen muistutti, ettei vajeiden vähentäminen ole itseisarvo vaan toimi, jolla valmistaudutaan väestön ikääntymiseen.

(MTV3-STT)

Lue myös:

    Uusimmat