Lipponen pitää Venäjän kriisiä vakavana

Lipponen sanoi hallituksen seuraavan Venäjän tilannetta myös turvallisuuspoliittisesta näkökulmasta. Siihen liittyvät maassa mahdollisesti tapahtuvat asevoimien liikkeet. Erityisen tarkkaan seurataan Lipposen mukaan huoltotilannetta Moskovassa ja lähialueilla. Yhteyttä pidetään Venäjän viranomaisiin.

Kriisin tiimoilta ollaan myös yhteistyössä EU:n puheenjohtajamaan Itävallan ja muiden EU-maiden kanssa. Lipponen kertoi Suomen antavan sitä asiantuntemusta, jota meillä on käytettävissä. Yhteydenpitoa tapahtuu myös Pohjoismaiden, Baltian maiden ja Yhdysvaltain suuntaan. EU:ssa ollaan perustamassa erityistä kriisiryhmää seuraamaan Venäjän tilannetta. Edellisen, nykyisen ja seuraavan puheenjohtajamaan ulkoministerit ovat valmiita lähtemään Moskovaan heti, kun hallitustilanne siellä selkiintyy.

Avun tarvetta selvitellään

Hallitus keskusteli keskiviikkona mahdollisista Venäjälle suuntautuvista avustustoimista, joihin Suomella on pääministerin mukaan valmius. Kuultavina oli mm. ulkoministeriön ja Suomen Moskovan-suurlähetystön asiantuntijoita. Suomalaisten asiantuntijoiden mukaan yleistä elintarvikepulaa ei Venäjällä ainakaan vielä ole. Tuontielintarvikkeista on pulaa, mutta oleellisin eli kotimainen perustuotanto ilmeisesti vielä toimii. Lipposen mukaan parhaillaan tutkitaan, millaisia avunpyyntöjä on tullut mm. Murmanskin alueelta. Lähialueille voidaan viedä apua yhteistyössä muiden Pohjoismaiden kanssa. Tarkoitukseen voidaan käyttää myös joitakin miljoonia EU:n varoja.

Vienti kärsinyt

Lipponen käsitteli budjettikeskustelussa käyttämässään puheenvuorossa myös Venäjän kriisin vaikutuksia Suomeen. Hän huomautti, että Venäjälle suuntautuva vientimme on edelleen merkittävää. Sen rakenne on kuitenkin muuttunut siten, että vienti voidaan aiempaa helpommin suunnata myös muualle. Lipposen mukaan Venäjän suuntaan ei ole käynnissä sellaisia hankkeita, jotka aiheuttaisivat suurten yritysten kaatumista Suomessa Venäjän taloustilanteen muutosten vuoksi. Ongelmia kuitenkin on. Elintarvikevienti Venäjälle on vähentynyt 40 prosenttia, painotuotteiden vienti yli 50 prosenttia ja tavaraliikenne 40 prosenttia.

Henkilöliikenteen lasku on jäänyt 6 prosenttiin, mutta matkailussa vaikutukset näkyvät. Lipponen huomautti, että nykyisessä tilanteessa on hyötyä olla mukana vakaassa Euroopan unionissa. Lisävakautta on hänen mukaansa antanut pienelle maalle ja pienelle valuutalle myös Emu-ratkaisu.

Avunpyyntö heijastaa aluehallinnon vastuuta

Murmanskissa alkuviikosta vieraillut Eurooppa-ministeri Ole Norrback (r.) korosti kriisin vaikeuttaneen ennen kaikkea kulutustavarakauppaa. Kahden miljardin markan suuruinen elintarvikevienti on pudonnut neljäsosaan siitä, mitä se oli vielä kaksi viikkoa sitten. Norrback kehotti yrityksiä olemaan silti edelleen aktiivisia ja ylläpitämään Venäjän-kontaktejaan. Kun tilanne tasoittuu, tarjoavat Venäjän markkinat taas mittavia mahdollisuuksia. Murmanskin maaherran avunpyynnön Norrback liitti paikallisen vaaleilla valitun viranomaisen poliittiseen vastuuseen ihmisten päivittäisestä elämästä tilanteessa, jossa Venäjän keskushallinto ei toimi.

-Maaherra on huolissaan talven tulosta. Elintarvikkeiden saanti on ainakin osittain epävarmaa, hän korosti. Varastoissa on Norrbackin mukaan vielä tällä hetkellä tavaraa. Murmanskissa oli tiistaina elintarvikkeita toreilla ja kauppojen hyllyillä. Eräiden perustuotteiden hinnat olivat kuitenkin kolminkertaistuneet kahden viikon sisällä. Parhaana ratkaisuna tilanteeseen Norrback piti mahdollisimman nopeaa poliittisen kriisin ratkaisua siten, että maa saa uskottavan ja vahvan hallituksen. Pankkien toiminnan ja maksuliikenteen palautuminen kestäisi sen jälkeenkin viikkoja.

Uusrikkaiden vastuu ihmettelyn aiheena

Ulkoasianvaliokunnan puheenjohtaja Markus Aaltonen (sd.) muistutti, ettei tavallisella venäläisellä ole ollut asiaa tähänkään asti tuontitarvikkeita myyviin kauppoihin. He ovat eläneet hyvin suurissa vaikeuksissa viimeksi kuluneet kymmenen vuotta.
-Minkälaista vastuuta Venäjän uusrikkaat kantavat omien köyhiensä kohtaloista. Milloin heidän solidaarisuutensa ulottuu samanlaiseen humanitaariseen toimintaan, mitä odotetaan ulkopuolelta, hän kyseli. Aaltonen huomautti Venäjän olevan vanhastaan maatalousmaa. Nyt on vaikeuksia tuottaa jopa omaa perunaa. Sen sijaan ulkomailta tuodaan perunalastuja. Aaltonen toivoi Venäjän ryhtyvän nyt laittamaan omaa maataloustuotantoaan kuntoon, kun tuonti on estynyt.
(STT)