Lipponen näkee lientymistä EU:n rahoituskiistoissa

-Täällä näyttää nyt löytyvän tahtoa hakea kompromisseja Saksan puheenjohtajakaudella, Lipponen sanoi. Jos kiistoja unionin tulevasta rahoituksesta sekä maatalous- ja aluetukien uudistamisesta ei saada sovituiksi ensi vuoden alkupuolella, vaikea asia kaatuu Suomen syliin. Suomen puheenjohtajakausi alkaa heinäkuun alussa. Huippukokoukselta ei odoteta päätöksiä Agendasta, mutta sen uskotaan vahvistavan aiemman tavoiteaikataulun. Lipposen mukaan keskustelussa näkyi nyt merkkejä siitä, että eri tahot liikahtavat.

-Ne liikkuvat, joiden mielestä unionin budjetti pitää vakauttaa, mikä merkitsisi rajuja leikkauksia, ja toisaalta niiden tulisi liikkua, jotka haluavat säilyttää menot nykytasolla tai pitävät kiinni omista eduistaan. Kompromissihalukkuutta näköjään löytyy, Lipponen sanoi. EU:n menojen jäädyttämistä ovat ajaneet erityisesti suuret nettomaksajat kuten Saksa ja Hollanti. Vastaan taas ovat olleet erilaisia tukia paljon saavat maat. Suomi on edustanut keskilinjaa, jossa ajatuksena on tiukka budjettikuri, joka sallisi kuitenkin tarpeellisten uudistusten toteuttamisen. Ainakin Espanjan edustajan mukaan maa olisi valmis hyväksymään päätöslauselmat Agendasta, kunhan ne eivät sisällä mainintaa menojen vakauttamisesta.

Työllisyydestä oma sopimus

Wienin kokouksessa tuli myös selväksi, että EU aikoo taas nostaa profiiliaan työllisyysasioissa. Päämiehet sopivat erityisen työllisyyssopimuksen laatimisesta ensi kesäkuun Kölnin huippukokoukseen. Taustalla on Saksan huippukokouksen edellä tekemä aloite asiasta. Tavoitteena on ilmeisesti tarkentaa EU:n aiempia tavoitteita ja myös asettaa määrällisiä tavoitteita esimerkiksi nuoriso- ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentämiseksi. -Yhteistyö työllisyysasioissa tulee nyt tiivistymään, Lipponen iloitsi asiasta, joka hänen mielestään on noussut Wienin huippukokouksen tärkeimmäksi asiaksi. Huippukokouksen työllisyyskeskusteluun osallistunut valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) arvioi huomattavasti viileämmin ajatusta erityisestä työllisyyssopimuksesta. Niinistön mielestä keskeiset lähtökohdat näissä asioissa lyötiin kiinni jo työllisyyteen keskittyneessä Luxemburgin huippukokouksessa, eikä työllisyyssopimuksessa ole "kauheasti konkreettista asiasisältöä".

Korkotuloille yhtenäinen verotus

Lipposen mukaan perjantain keskusteluissa selkiintyi jossain määrin se, mitä keskustelussa verotuksen harmonisoinnista tai yhdenmukaistamisesta itse asiassa halutaan. Välillisen verouksen harmonisointi tai yhdenmukaistaminen on tarpeen sisämarkkinoiden takia. Yritysverotuksessa pyritään tekemään yhteisiä selvityksiä ja pääsemään yhtenäisempään järjestelmään, vaikka veroprosentteja ei pyrittäisikään koordinoimaan tai yhtenäistämään, Lipponen selvitti. Verojen harmonisoinnista on noussut suuri kohu, erityisesti Britanniassa. Pääministeri Tony Blairin lehdistöedustaja Alistair Campbell syytti brittilehtiä suoranaisen verohysterian lietsomisesta, ja totesi, ettei nyt ole kyseessä suunnitelma määrätä EU-maille yhtenäisiä verokantoja eikä luopua veroasioissa yksimielisyysvaatimuksesta.

Korkotulojen verotuksessa on Lipposen mielestä välttämättä päästävä yhtenäiseen käytäntöön epäreilun verokilpailun saamiseksi hallintaan. EU-maat sopivat jo syyskuussa pyrkivänsä asiasta ratkaisuun ensi vuoden kesäkuun loppuun mennessä.
(STT)