Lipponen: Myös uudet säästöt mahdollisia

Lipponen korosti tulevan sopimuskierroksen ratkaisevaa merkitystä siinä, että työttömyys saadaan alentumaan toivotulla tavalla. Pääministeri pisti edellisen hallituksen syyksi sen, että hänen hallituksensa pääsi työttömyyden puolittamisessa toivotulle uralle vasta viime vuoden aikana.

Samalla Lipponen vastasi opposition arvosteluun siitä, että hallitus on budjetissaan jättänyt veroratkaisut pääosin auki. Hän kiisti, että hallitus olisi luovuttanut päätösvaltaa muualle. Lipposen mukaan hallitus on vain jättänyt viisaasti itselleen toimintamahdollisuuksia.

Pääministerin mukaan veroratkaisujen pitäminen auki on hyvä myös siltä varalta, että keskitettyä tuloratkaisua ei syntyisi.

Eduskunnalle budjettiesitystä esitellyt valtiovarainministeri Sauli Niinistö (kok.) varoitteli odottamasta minkäänlaista "verotuksen keventymisen ilmaisantia". Hän muistutti, että mahdolliset tuloveron alennukset pitää myös rahoittaa.

Veroaleen rahaa myös säästöillä?

Ministerit eivät kertoneet tarkemmin, mitä keinoja mahdollisten tuloveronkevennysten rahoittamiseksi on tutkailtu. Lipposen mukaan siinä tilanteessa otetaan esille myös maksut, verotuksen painopisteen siirtäminen ja säästöt.

Niinistö muistutti myös sellaisen mahdollisuuden olemassaolosta, että veroista ei tehtäisi uusia ratkaisuja.
-Tämä budjettiesitys on tupoista riippumatta toteutettavissa juuri tällaisenaan, hän sanoi.

Lipponen täsmensi tiedotustilaisuudessa, mitä hallitus tarkoittaa maltillisella tuloratkaisulla. Sen pitää toimia niin, että inflaatio pysyy pitkällä tähtäimellä kahden prosentin alapuolella.

Lisää lainaa yli 15 miljardia

Eduskunnalle tiistaina annetun budjettiesityksen loppusumma on 186,9 miljardia markkaa eli 3,4 miljardia vähemmän kuin tänä vuonna. Eniten vähenevät työttömyysturvan menot, kuntien valtionosuudet ja velanhoitokustannukset.

Budjetin katteeksi tarvitaan uutta velkaa 15,4 miljardia markkaa. Koko valtiontalous budjetin ulkopuolisine rahastoineen tarvitsee rahoitusta 14,5 miljardia markkaa, sillä rahastojen arvioidaan olevan ensi vuonna vajaan miljardin verran ylijäämäisiä.

Hallitus arvioi, että Suomella on hyvät edellytykset olla lähivuosina yksi Euroopan nopeimman talouskasvun maista. Tulevaisuudennäkymiä synkistää edelleen toivottua suurempana pysyvä työttömyys. Ensi vuonna työttömiä arvioidaan olevan vielä 13,5 prosenttia työvoimasta.

Tuloveron muutoksista on tässä vaiheessa tiedossa vasta kahden prosentin inflaatiotarkistukset ja työmatkakulujen vähennyksen muuttaminen.

Polttoaineveron nousu kallistaa autoilun hintaa. Bensalitrasta saa ensi vuonna maksaa arviolta 25 penniä enemmän. Joukkoliikenteelle lisäpainetta aiheuttaa arvonlisäveron nouseminen.

Tax-free-tuomisten rajoitukset lievenevät

Budjettiesitykseen sisältyy myös muutos verovapaan alkoholin tuontirajoituksiin. EU-maista voi ensi vuodesta tuoda väkevien litran ohella kolme litraa alle 22 prosentin aperitiiveja tai esimerkiksi kuohuviinejä.

Budjettiesityksen yksi varma kiistanaihe on työttömyysturvan leikkaukset. Tuloneuvotteluihin valmistautuvat palkansaajajärjestöt eivät hyväksy puuttumista ansiosidonnaisiin päivärahoihin. Hallituspuolueiden piirissä kiistaa ovat aiheuttaneet puolustusvoimien helikopterihankinnat sekä säästöt valtion tukemassa rakentamisessa.

Sosiaaliturvassa suurin muutos on asumistuen ja toimeentulotuen yhteensovitus. Uudistus hyödyttää asumistuen saajia, mutta leikkaa tukea osalta toimeentulotuen saajia.

Opiskelijoista muualla kuin kotona asuvien 18-vuotiaiden opintoraha nousee. Vanhempiensa omistamassa asunnossa asuvat opiskelijat menettävät oikeuden asumislisään.
Työvoimahallinto parantaa pitkäaikaistyöttömien palvelua. Heitä ajatellen on myös räätälöity uusi työllistämismalli, yhdistelmätuki.
Kuntia rokotetaan pudottamalla niiden osuus yhteisöveron tuotosta pysyvästi 40 prosenttiin. Lisäksi ensi vuonna toteutuu aiemmin päätettyjä valtionosuuksien leikkauksia 1,3 miljardin edestä.
(STT)