Lipponen kummeksuu tax-free-venkoilua

Suomi ei aio estää EU:n sisäisen verovapaan kaupan jatkoaikaa, mikäli sellaisesta syntyy unionin jäsenmaiden kesken yksimielisyys.

Pääministeri Paavo Lipponen sanoo haluavansa nyt kuulla muiden EU-maiden kannat asiaan Wienin huippukokouksessa.
-Täytyy katsoa mikä tilanne on pöydän ympärillä. Lipponen huomautti, että tarvitaan vain yksi maa joka vastustaa muutosta, niin koko pyrkimys lopahtaa siihen. Suomi ei kuitenkaan aio jäädä EU:n viimeiseksi periaatteiden vaalijaksi, jos sellainen tilanne syntyisi.

-En ole suunnitellut sellaista puheenvuoroa, Lipponen sanoi. Lipponen kummasteli EU-maiden viime hetken suunnanmuutoksia kysymyksessä, ja totesi kysymyksen koskevan myös EU:n sisämarkkinoiden uskottavuutta. Hän muistutti, että Suomi oli huomattavasti aikaisemmin yrittänyt virittää keskustelua verokaupan lopettamisen vaikutuksista - saamatta vastakaikua.

Lipposen mielestä on "vähän erikoista" että asia nostetaan esille nyt, kun valmistelut verovapaan kaupan lopettamiseksi ovat edenneet jo pitkälle. Taxfreeta tärkeämmäksi kysymykseksi kokouksen asialistalla Lipponen luonnehti kuitenkin Agenda 2000-pakettia. Tavattuaan sosiaalidemokraattisia puoluetovereitaan kokouksen aattona pääministeri oli varovaisen toiveikas.

-Keskustelu antoi viitteitä, että kompromissihalukkuutta on, Lipponen sanoi, ja täsmensi, että muun muassa Saksan liittokansleri Gerhard Schröderin esiintyminen oli kuulostanut rakentavalta. Lipponen muistutti, että Suomen mielestä uudistuksissa on tärkeää myös niiden sisältämät maatalous- ja rakennepolitiikan uudistukset, eikä vain rahoituskysymys, jota Saksa on voimakkaasti painottanut.

-Uudistuksiin on päästävä. Rahoituksen puolella Suomi edustaa keskilinjaa - korostamme budjettikuria ja tarvetta saada unionin menoja laskettua seuraavalla rahoituskaudella mahdollisimman lähelle vuoden 1999 tasoa.

Lipponen suhtautui myönteisesti saksalais-ranskalaiseen ajatukseen, että EU-maiden räätälöityjä kansallisia työllisyysohjelmia täydennettäisiin vielä erillisellä työllisyyssopimuksella. Sopimuksen tarkkaa muotoa ei ole määritelty, mutta siihen sisältyisi selkeitä määrällisiä tavoitteita työllisyyden kehitykselle. Aikaisin realistinen ajankohta sellaisen solmimiselle olisi Helsingin huippukokous vuoden kuluttua, Lipponen huomautti.
(STT)


Lue myös:

    Uusimmat