Lipponen kehuu EU:n sotilasyhteistyötä

Kehitys on pääministerin mukaan Suomen kaltaisen pienen jäsenmaan etujen mukaista, sillä kriisienhallintakysymyksissä toimintakykyinen EU vähentää samalla jäsenmaiden tarvetta toimia sen ulkopuolella. -Suuret jäsenmaat saadaan pidettyä mukana unionin toiminnassa vain siten, että unioni on riittävän toimintakykyinen, Suomi-Venäjä -seuran syyskokouksessa tänään puhunut Lipponen muistutti. Entisen Jugoslavian kriisin aikaiset tapahtumat tarjoavat Lipposen mukaan tästä konkreettisen esimerkin.

Britannian pääministeri Tony Blair ja Ranskan presidentti Jacques Chirac esittivät eilen yhteisen julkilausuman, jonka mukaan Euroopan unionille pitäisi luoda kyky itsenäiseen sotilaalliseen toimintaan, jotta se voisi puuttua kriiseihin. Toiminnan tueksi olisi saatava "uskottavat sotilaalliset voimat". Lipposen mukaan Britannian ja Ranskan lausunto ei ole Suomen kannalta hankala, päinvastoin.

-Me olemme ajaneet suuri sitä, mistä tässä on kysymys, eli kriisinhallintakyvyn luomista niin että EU:ssa voidaan tehdä poliittisia päätöksiä ja että sillä on olemassa sotilaallinen kyky toimia yhdessä.

Juuri Suomi ja Ruotsi ovat Lipposen mukaan olleet aloitteellisia kriisinhallintayhteistyön tehostamisessa.

Yhteistyön tiivistämisestä sovittiin jo Amsterdamissa

Julkilausuman mukaan Eurooppa tarvitsee vahvistetut asevoimat, jotka voivat reagoida nopeasti uusiin riskeihin ja joiden tukena on kilpailukykyinen eurooppalainen puolustusteollisuus ja -teknologia. Lipposen arvion mukaan mitään muutosta EU:n ulko- ja turvallisuuspolitiikassa ei ole tapahtumassa, vaan kyse on

Amsterdamin sopimuksen linjausten mukaisesta kehityksestä. Britannia ja Ranska ilmoittivat aloittaneensa "uuden aikakauden" sotilaallisissa suhteissaan. Maiden puolustusministerit allekirjoittivat alustavan sopimuksen, joka sallii yhteiset operaatiot Ranskan, Britannian ja muiden Nato-maiden alueen ulkopuolella.

Myös Saksan ulkoministeri Joschka Fischer esitti hiljattain, että EU:lla voisi olla oma armeija, perustuslaki ja ulkopolitiikka.

Venäjän ja EU:n suhteet Suomen prioriteettina

Suomi-Venäjä -seurassa pitämässään puheessa Lipponen korosti, Suomi kykenee erityisesti EU-puheenjohtajakaudellaan edistämään omia näkemyksiään unionin linjauksissa.

Esimerkkinä tästä ovat Suomelle tärkeä EU:n ja Venäjän välisten suhteiden tiivistäminen ja Suomen aloitteen mukaisen Pohjoisen ulottuvuuden saama hyvä vastaanotto EU:ssa.

-EU:n komissio hyväksyi viime viikolla asiasta laajan raportin, ja siitä on nyt tulossa koko unionin politiikkaa, Lipponen perusteli. Raportti esitellään jäsenmaille ensi viikolla Wienin Eurooppa-neuvoston huippukokouksessa. Samalla on määrä hyväksyä EU:n Venäjä-politiikkaa käsittelevä asiakirja.

Lipponen luetteli joukon etenemässä olevia hankkeita. Mm. teknistä apua koskeva Tacis-ohjelma, sekä EU:n ja Venäjän välinen, yli 60 yhteistyöalaa kattava kumppanuus- ja yhteistyösopimus on saatu kuluvan syksyn aikana toimimaan.

Jatkossa tärkeitä hankkeita ovat Lipposen mukaan Luoteis-Venäjän energiavarojen selvittäminen sekä kaasun ja sähkön tuonti Eurooppaan.

Listalla ovat myös ympäristö- ja ydinturvakysymykset sekä liikenne- ja tietoliikennerakenteiden kehittäminen. Kansainvälistä rikollisuutta pohditaan ensi syksynä Tampereella Eurooppa-neuvoston kokouksessa.

Venäjä avoimena EU-yhteistyölle

Lipposen mukaan hyvän pohjan EU-yhteistyön tiivistämiselle antaa Venäjän hallituksen ottama aktiviinen ote suhteiden tiivistämiseksi.

-Keskusteluissani kanssa pääministeri Jevgeni Primakovin kanssa Moskovassa hän ilmaisi tyytyväisyytensä EU:n ja Venäjän suhteiden viimeaikaiseen kehitykseen. Primakov antoi täyden tukensa myös hankkeelle pohjoisesta ulottuvuudesta.

Lipponen sanoi suhtautuvansa Venäjän kehitykseen optimistisesti mm. sen vuoksi, että Primakov on vakuuttanut, ettei hallitus peräänny talousuudistuksistaan. -Toisaalta hän totesi, että uudistuksille on saatava kansalaisten ja duuman tuki.

Venäjän talouskriisi pelättyä helpompi Suomelle

Suomelle Venäjän talouskriisin vaikutukset eivät Lipposen arvion mukaan ole kovin merkittäviä, sillä viennin arvo säilyy viimevuotisella tasolla. Venäjän osuus ulkomaankaupastamme on 6-7 prosenttia.

Ongelmia on Lipposen mielestä lähinnä graafisen elintarviketeollisuuden kohdalla, ja niidenkin vientimäärät ovat nyt nousseet.

Energia- ja muun talousyhteistyön ohella suuria mahdollisuuksia on Lipposen mukaan nähtävissä esimerkiksi opetuksen, koulutuksen, tieteellisen tutkimuksen ja virkamiesvaihdon alalla. Suomen ja Venäjän yhteistyötä selvitellään alkuvuodesta hallitusten välisessä talouskomissiossa Helsingissä.

(STT)