Lipponen kehui velanoton lopettamista historialliseksi käänteeksi

Kun valtionvelan osuus kansantuotteesta on laskusuunnassa, Suomi pääsee Lipposen mielestä Euroopan vahvimpien maiden joukkoon. Ministerit olivat yhtä mieltä siitä, että tasapainoittaminen oli parempi linja kuin uusia etuisuuksia tarjoavan vaalibudjetin rakentaminen. Pääministeri kiitteli erityisesti valtiovarainministeri Sauli Niinistöä (kok.).

-Ilman hänen määrätietoisuuttaan ei olisi päästy historialliseen käänteeseen, Lipponen suitsutti. Budjettisovun saavuttaminen lyhyessä ajassa johtui Lipposen mielestä raamibudjetoinnista, jossa asioista on voitu neuvotella jo matkan varrella. Myös ministereiden neuvottelut valtiovarainministeriön kanssa sujuivat hyvin. Vaikka kahden miljardin markan lisälainanoton tarve putsattiin talousarviosta osittain kertaluonteisilla keinoilla, ne kestävät Lipposen ja Niinistön mukaan päivänvalon. Kaikkia temppuja ei vielä käytetty, eikä tasapainoituksesta koidu jälkilaskuja. Lipponen sanoi olevansa erittäin tyytyväinen siitä, että kehitysyhteistyörahoja lisättiin budjettiriihessä. Tällä tavoin Suomi täyttää velvoitteensa kehittyneiden teollisuusmaiden keskitasolla.

Huittisista Laihialle

Niinistö arvioi, että viimeistä budjettiesitystään valmistellut hallitus on edennyt "Huittisista Laihialle". Huittisten hullu mies söi enemmän kuin tienasi, mutta Laihialla osataan venyttää omaa eikä lainattua markkaa, Niinistö kuvaili. Niinistön mukaan hallitus otti vuonna 1995 kuutisenkymmentä miljardia markkaa lisää lainaa vuosittain. Nyt ollaan nollassa. Vertailukelpoiset työttömyysluvut olivat silloin 15,6 prosenttia ja ensi vuonna 9 prosenttia. Veroaste on alentunut vuoden 1995 korjaamattomasta kahdet veronpalautukset sisältäneestä 46,1 prosentista 45,8:aan ja keskimääräinen palkansaajan tulovero 38:sta 35,1:een prosenttiin.

Niinistö muistutti kuitenkin, että valtiontaloudessa on edelleen rakenteellista alijäämää 5-6 miljardia markkaa. Kulttuuriministeri Claes Andersson (vas.) piti hyvänä sitä, ettei hallitus "höyrähtänyt finanssipolitiikan äkkijarrutukseen" ylikuumenemisen pelossa. Budjetissa ei Anderssonin mukaan ole varsinaisia sosiaalisia leikkauksia tai säästöjä. Hän muistutti, että nykyisenlaisen talouskasvun aikana tuloerot kasvavat muutenkin väistämättä.

Kuntarahojen nousu ministereiden mieleen

Vasemmistoliitto olisi halunnut nostaa aravarakentamisen valtuuksia, jotta vähäinen vuokra-asuntotuotanto ei heikentäisi kohtuuttomasti mm. työvoiman liikkuvuutta. Seurakuntien yhteisövero-osuuden alentaminen ja sen siirtäminen pääosin vaikeuksissa oleville kunnille oli puolueen näkemyksen mukaan hyvä päätös. Sisäministeri Jan-Erik Enestam (r.) kehui tasapainossa olevaa budjettia hyväksi perinnöksi seuraavalle hallitukselle. Hänkin piti myönteisenä kuntien toimintaedellytysten parantamista sekä kehitysyhteistyörahojen määrän ja pakolaiskiintiön nostamista.

Itämeren suojelulle omaa ympäristörahaa

Vihreät pitivät budjettia oikein mitoitettuna nykyiseen taloustilanteeseen nähden. Kehitysyhteistyörahojen nousu jäi puolueen mielestä kuitenkin liian vaatimattomaksi. Ympäristöministeri Pekka Haavisto (vihr.) oli tyytyväinen myös ministeriönsä saamaan Itämeren suojeluun tarkoitettuun erilliseen määrärahaan. Varoja saatiin myös osallistumiseen kansainväliseen kasvihuoneilmiön torjumiseen. Maa- ja metsätalousministeri Kalevi Hemilä (sit.) luonnehti oman hallinnonalansa budjettia tiukaksi. Välttämättömät asiat kyetään kuitenkin hoitamaan. Ongelmia koituu Hemilän mukaan jonkin verran siitä, ettei uusia vesi- ja maaseutuhankkeita kyetä käynnistämään ensi vuonna.