Lipponen haluaa EU:lle perustuslain

Lipponen

Lipponen selosti EU-näkemyksiään Belgiassa, Brüggen kaupungissa. Perustuslain säätäminen pitäisi aloittaa nykyisen uudistuskierroksen jälkeen. Siihen on otettava mukaan hallitusten ja EU:n toimielinten lisäksi jäsenmaiden kansalliset parlamentit, hakijamaat ja kansalaisyhteiskunta.

-Mitä syvemmäksi integraatio kehittyy, sitä tärkeämpää on määritellä toimivallat. Muuten Brysseliin kehittyy vielä nykyistäkin mahtavampi byrokratia, Lipponen sanoi. Lipponen totesi, että EU:n ongelmia ovat vieraantuminen kansalaisista, liiallinen byrokratia ja avoimuuden puute.

Näitä ongelmia ei saada Lipposen mukaan ratkaistua perinteisellä EU:n yhteisömetodilla, joka toimii ylhäältä alaspäin perustuen oletukseen siitä, että taloudellinen integraatio lisää paineita yhteistyöhön muilla aloilla. Se ei sovellu nykyaikaan, Lipponen katsoo. Malli on kansalaisista etäinen, eikä perussopimusten rukkaaminen hallitusten kesken ratkaise tätä perusongelmaa.

Lipposen mielestä EU ei voi enää toimia eliittivetoisena ja byrokraattisena hankkeena. -Eurooppalaisessa yhteistyössä on oltava vahva sosiaalinen sisältö joka tukee perusoikeuksia, tasa-arvoa ja syrjimättömyyttä, Lipponen sanoo.

Vähemmän veto-oikeutta

Lipponen puuttui myös meneillään oleviin neuvotteluihin perussopimuksen uudistamiseksi; valmista on saatava Nizzan huippukokouksessa, joka alkaa 7. joulukuuta. Hän toisti, että tässä vaiheessa on pidettävä kiinni mallista, jonka mukaan jokaisesta maasta on yksi jäsen komissiossa. Komission on oltava vahva ja riippumaton, siksi joka maasta on oltava edustaja, Lipponen perusteli.

-Pienempi komissio ilman saksalaista tai ranskalaista komissaaria heikentäisi komissiota eikä tehostaisi sitä, Lipponen sanoi. Kun ääniä ministerineuvostossa jaetaan uudelleen, enemmistöpäätösten on saatava taakseen enemmistö jäsenmaista, jotka edustavat myös enemmistöä EU:n väestöstä.

Lipponen korosti, ettei EU:n uudistuskierrosta voi pitää onnistuneena mikäli Nizzassa ei laajenneta merkittävästi määräenemmistöpäätöksiä. Hän mainitsi tärkeinä alueina kauppapolitiikan, viisumi-, turvapaikka- ja maahanmuuttokysymykset, tietyt vero- ja ympäristökysymykset sekä sosiaalipolitiikan. Luopuminen yksimielisyysvaatimuksesta näillä aloilla on välttämätöntä, jotta laajentunut EU toimisi. Lipposen mukaan EU:n neuvottelukyky kauppapolitiikassa on heikentynyt vakavasti.

Vahva komissio välttämätön

Lipponen varoitti heikentämästä instituutioiden välistä tasapainoa ja siirtämästä enemmän asioita hallitusten kesken sovittavaksi.

-Nykyinen taipumus lisätä hallitustenvälisyyttä uhkaa ei ainoastaan instituutioiden välistä tasapainoa ja pelisääntöjen selkeyttä vaan myös jäsenmaiden, eurooppalaisten kansalaisten ja yritysten tasa-arvoa.

Joustavuudessa on vaaransa; jos sen käyttö yleistyy voi syntyä malleja, jotka ovat syrjiviä ja jopa suunniteltuja hyödyttämään tiettyjä jäsenmaita, Lipponen varoitti.

-Hallitustenvälinen reitti on usein tehoton, ei toimi avoimesti ja johtaa joidenkin alistamiseen toisille. Vahvat EU-instituutiot sitä vastoin kykenevät pääministerin mukaan paremmin vastaamaan poliittiseen painostukseen ja kriiseihin jäsenmaissa.

Viime vuosien kehitys unionissa on Lipposen mielestä vahvistanut EU-parlamenttia, heikentänyt komissiota ja lisännyt hallitustenvälisyyttä. Toisaalta Lipponen korosti myös EU-maiden johtajien huippukokouksen ohjaavaa roolia.

-Eurooppa tarvitsee visioita ja kunnianhimoa korkeimmalla tasolla. Samaa ajatusta on äskettäin kannattanut Britannian pääministeri Tony Blair. Lipponen sanoi tukevansa Blairin näkemystä, että EU:n pitää kehittyä ulkosuhteissaan supervallaksi.

Maaliviivaa ei saa siirtää

Lipponen korosti, että itälaajentuminen on välttämätön EU:n vakaudelle. "Ikkuna", jonka kautta yksi tai useampi uusi jäsen voisi liittyä, avautuu vuosien 2003 ja 2005 alkujen välille.

-Jos uusi hallitustenvälinen konferenssi pidetään, ei sen tule tapahtua ennen ensimmäisten uusien jäsenten liittymistä. Tämän hakijamaat tulkitsisivat - aivan oikein - ehtojen tiukentamiseksi kun kilpailu on vielä meneillään, Lipponen sanoi.

STT