Lipponen ajaa Turkin EU-jäsenyyttä

Keskustelu Turkin EU-jäsenyydestä hallitsi Suomen ensimmäistä EU-puheenjohtajuuskautta seitsemän vuotta sitten. Helsingin huippukokouksessa joulukuussa 1999 Turkki sai vuosikymmenien odotuksen jälkeen kutsun EU:n jäsenehdokkaaksi.

Syksyllä 1999 maa järisi tuhoisin seurauksin ensin Turkissa, sitten Kreikassa. Maat auttoivat toinen toisiaan. Tämä lähensi vanhoja vihollisia. Myös poliittisesti oli otollinen hetki.

Kreikan ja Turkin suhteet silloin paranivat suorastaan dramaattisesti ja se vaikutti koko unionin ilmapiiriin Turkin suhteen. Turkki kutsuttiin jäsenehdokkaaksi,

Turkki sai kutsun Helsingin huippukokouksesta. Silminnähden hämmästynyt Turkin pääministeri noudettiin pikavauhtia Ranskan presidentin lentokoneella keskelle EU-kokousta.

Aiemmin kokouksen aikana puheenjohtajamaan pääministerinä toiminut Paavo Lipponen oli lähettänyt Turkkiin viestin. Siinä vakuutettiin Turkille, että Kyproksen ongelman ratkeaminen ei ole Turkin EU-jäsenyyden ehto. Lipposen mielestä lupausta ei ole mitään syytä katua, vaikka jaetun Kyproksen tilanne aiheuttaa neuvotteluille jatkuvasti suuria ongelmia.

- Tässä on monta osapuolta eikä tietenkään voida edellyttää että vain Turkki tekee jotain myönnytyksiä, Lipponen perustelee.

Tuolloin EU-maiden kesken mietittiin, että Kyproksen ongelma voidaan tarvittaessa antaa kansainvälisen oikeuden ratkaistavaksi. Asiassa on kuitenkin etsitty poliittista ratkaisua YK:n johdolla. Lipposen mielestä valinta on ollut oikea, koska kyseessä on poliittinen ongelma.

- Puuttuu vain riittävää vastuuntuntoa suurilta mailta, joiden kädessä tämä asia hyvin pitkälti on, jotta ne ryhtyisivät yhdessä, tarkoitan EU:n suuria jäsenmaita, että ne ryhtyisivät yhdessä hoitamaan tätä asiaa, joka pitkittyessään vahingoittaa EU:ta. EU tässä on se häviäjä eikä Turkki, Lipponen väittää.

Lipponen korostaa, että seitsemässä vuodessa Turkin strateginen merkitys EU:lle on vain kasvanut.

(MTV3)