Lindström: Nyt ei ole aikaa ihmetellä, nyt pitää tulla konkreettisia ehdotuksia

– Hallitukselle keino ei ole se pääpointti, vaan se, että päästään maaliin. Mutta meillä ei ole aikaa ruveta vatkaamaan näitä asioita, pitää olla konkreettisia esityksiä. Jos niitä tulee, niin kyllä niitä voidaan pohtia, Lindström sanoo.

– Mikäänhän ei ole varmaa ennen kuin nuija pamahtaa eduskunnassa.

Lindström kertoo olevansa pettynyt siihen, ettei yhteiskuntasopimusta saatu solmittua.

– Yhteiskuntasopimuksessa yritettiin hakea ratkaisua niin, että tehdään nämä asiat yhdessä. Se oli todella lähellä onnistua. Valmiutta oli työntekijäpuolella, mutta viime kädessä SAK:n puolelta tuli tyrmäys tavoitteelle. Se oli surullista, se oli ikävä asia, mutta hallitus ei voinut jäädä sitä surkuttelemaan. Kerroimme rehellisesti etukäteen, mitä me teemme, jos tämä kaatuu. Ja sitten teimme päätöksiä.

Muutosten pitää näkyä työpaikkoina

Lindström kovistelee SAK:n lisäksi myös EK:ta.

– EK:ssa pitää myös alkaa tapahtua. Se ei voi luulla, että se voi olla kuin kettu puun juurella ja odottaa, että sieltä se juustopala tulee suuhun.

Lindström korostaa, että työantajien saamien helpotusten, yhteisöveron laskun ja nyt sosiaaliturvamaksun alentamisen, pitää myös alkaa näkyä työpaikkoina. Jos helpotukset näkyvät esimerkiksi osinkojen nousuna, helpotuksia käytetään väärin.

– Silloin ne menevät aivan värään lompakkoon ja aivan väärään osoitteseen. Niiden pitää mennä työllistämiseen, Lindström toteaa.

Lindströmin mielestä nyt tulee myös vakavasti pohtia, mihin työllistämistoimiin valtion kannattaa rahallisesti panostaa. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut.

– Tuossa joukossa on yli 30 000 60–64-vuotiasta. Olen pohtinut, että mikä on se hyöty heille tai tälle yhteiskunnalle, koittaa panostaa 60-64-vuotiaisiin, niin että heidän työmarkkina-asemansa paranisi, kun fakta on se, että tästä porukasta todella pieni joukko oikeasti työllistyy. Pitäisikö näille ihmisille etsiä joku inhimillinen ratkaisu?

– Kysymys kuuluu, pitääkö meidän laittaa sitä rahaa sellaisiin keinoihin, jotka ovat vaikuttavuudeltaan tehokkaita ja miettiä mitä niille vähemmän tehokkaille keinoille pitäisi tehdä, Lindström pohtii.

Lakot eivät tulleet yllätyksenä

Lindström kertoo, että perjantain lakot eivät tulleet entiselle ay-miehelle yllätyksenä. Hän kertoo, etteivät hallituksen esitykset olleet hänellekään helppoja.

– Ei ne kaikki ole sellaisia, että minä perussuomalaisena ihmisenä voisin ne allekirjoittaa ja mennä lipun kanssa tuonne huutamaan, että loistavasti tehty. Ei tietenkään. Se vain on niin, että joutuu nielemään niitä ikäviäkin asioita. Ja kyllä minä sen ymmärrän, että joku pienipalkkainen julkisen sektorin ihminen ei tykkää näistä esityksistä.

– Kyllä se tuntuu pahalta, kun tutut tulevat sanomaan, että kyllä nyt maistuu Audin kyyti kovalla palkalla. Mutta fakta on se, että en ole enää peperitehtaan luottamusmies. Olen nyt tämän maan työministeri. Olen hallituksessa ja yhtenä ihmisenä vastuussa siitä, että tämä maa lähtee nousuun, Lindstöm lisää.

Hän myös korostaa, ettei hallituksen työntekijöitä koskevilla esityksillä vielä saada Suomea nousuun, vaan vienti pitää saada vetämään.

– Minulta on kysytty, että kuvittelenko, että näillä toimilla Suomi lähtee nousuun. Olen sanonut, että ei se sillä nouse. Tämä on vain yksi keino laittaa taloutta kuntoon.