Yleisurheilun maailmanmestaruuskilpailujen historia alkoi vuonna 1983 Helsingissä. Kahden vuoden kuluttua ympyrä sulkeutuu, kun Helsingistä tulee ensimmäinen kisaisäntä, joka saa MM-kisat toistamiseen järjestettäväkseen.
Maailmanmestaruuksista taisteltiin aluksi neljän vuoden välein, mutta Tokion 1991 jälkeen Kansainvälinen yleisurheiluliitto IAAF kiristi tahtia. Pariisissa 23.-31. elokuuta kilpailtavat MM-kisat ovat yhdeksännet.
Ensimmäisten MM-kisojen kotikatsomo sai palkintonsa Olympiastadionilla 13. elokuuta 1983. Arto Bryggare kiisi hopealle 110 metrin aitajuoksussa ja petasi vielä suuremman juhlan. Tiina Lillak nousi viimeisellä heitollaan (70,82) keihään maailmanmestariksi, ja kaikki kisoja seuranneet muistavat Lillakin riemunpurkauksen ja vauhdikkaan voittospurtin kohti stadionin etusuoraa. Lillak aloitti suomalaisten upean keihäsmenestyksen MM-kisoissa: Suomen kaikkiaan 17 mitalista kahdeksan on tullut keihäästä.
Myös Suomen kolmannessa mitalissa oli dramatiikkaa. Martti Vainio heittäytyi pitkin pituuttaan 5 000 metrin kisan maaliviivalle ja varmisti tempullaan pronssin. Kisojen kuningas oli Yhdysvaltain Carl Lewis, joka voitti 100 metriä ja pituuden sekä ankkuroi maansa pikaviestin MM-kultaan ME-ajalla 37,86. Kaksoismestariksi juoksi USA:n Mary Decker, jonka kiri siivitti hänet kultaan 1 500 ja 3 000 metrillä.
Pääosin naisten lajeja hallitsi itäblokki. Tshekkoslovakian Jarmila Kratochvilova voitti ylivoimaisesti 400 ja 800 metrin juoksut, ja DDR:n naiset kahmivat kaikkiaan kahdeksan kultaa. Nuorin mestari oli Itä-Saksan Heike Daute (nykyinen Drechsler), joka avasi pituuden voitollaan pitkän menestyskauden. Ensimmäisiin MM-kisoihin otti osaa 1572 urheilijaa 153 maasta. Olympiaboikottien aika näytti olevan ohi.
Räty yllätti mestaruudellaan 1987
Rooman 1987 MM-kisoissa Suomi saavutti vain yhden mitalin, mutta Seppo Rädyn hankkima palkinto olikin sitten kultainen. Räty kompuroi finaalin aluksi, mutta sai lopulta heiton kohdalleen.
Kestävyysjuoksussa kisat merkitsivät Afrikan lopullista läpimurtoa, kun Kenian Billy Konchellah (800 m), Paul Kipkoech (10 000 m) ja Douglas Wakiihuri (maraton) sekä Somalian Abdi Bile (1 500 m) ja Marokon Said Aouita (5 000 m) voittivat lajinsa. Kovia voittotuloksia tekivät DDR:n Thomas Schönlebe 400 metrillä (EE 44,33), USA:n Edwin Moses 400 metrin aidoissa (47,46), Bulgarian Hristo Markov kolmiloikassa (17,92), Sveitsin Werner Günthör kuulassa (22,23) ja Britannian Fatima Whitbread keihäässä (76,64).
Naisten korkeuskisassa Bulgarian Stefka Kostadinova leijui yli 209 sentin korkeudesta, joka on yhä ME-tulos. Kaksoismestareita olivat DDR:n Silke Gladisch pikamatkoilla, Neuvostoliiton Tatjana Samolenko 1500 ja 3000 metrillä ja Yhdysvaltain Jackie Joyner-Kersee pituudessa ja seitsenottelussa huipputuloksin.
Rooman kisoihin liittyi ikäviäkin sävyjä. IAAF:n puheenjohtaja Primo Nebiolon kotikaupungissa toimitsijat yrittivät tehdä italialaisesta Giovanni Evangelistista mitalimiehen väärällä mittaustuloksella. IAAF joutui korjaamaan tulokset myöhemmin, kun italialainen aikakauslehti huomasi huijauksen. Myös Kanadan Ben Johnsonin 100 metrin voittotulokseen (ME 9,83) tuli karvas jälkimaku vuotta myöhemmin, kun Johnson jäi Soulin olympialaisissa kiinni dopingista. Kanadalainen menetti skandaalin takia myös MM-arvonsa.
Kinnunen jatkoi keihäsmenestystä 1991
Suomi vuoli keihäänheitossa MM-kultaa jo kolmannen kerran, kun Kimmo Kinnunen innostui avauskierroksella 90,82 metrin kaareen. Tulos riitti kultaan, ja Seppo Rädyn viimeisen heiton 88,12 varmisti suomalaisten kaksoisvoiton Tokiossa 1991. Suomalaisten kolmannen mitalin, pronssin, toi nykyinen kansanedustaja Sari Essayah 10 kilometrin kävelyssä. Essayah aloitti kävelyn mitalisarjan, jota hän ja Valentin Kononen jatkoivat kaksissa seuraavissa MM-kisoissa.
Kansainvälisesti ikimuistoisin oli miesten pituus, jossa Carl Lewis ja Mike Powell tehtailivat upeita tuloksia. Powell venytti lopulta 895 sentin päähän ponnistuslankusta ja rikkoi Bob Beamonin 23 vuoden ikäisen ME:n. Lewis joutui tyytymään hopeaan tuulituloksella 891, mutta otti jo kolmannen peräkkäisen 100 metrin kultamitalinsa ajalla 9,86.
Uusia kiintotähtiä olivat Michael Johnson 200 metrillä, Marie-Jose Perec 400 metrillä, Noureddine Morceli 1 500 metrillä, Moses Kiptanui esteissä, Lars Riedel kiekossa ja Dan O'Brien kymmenottelussa. Algerian Hassiba Boulmerka voitti 1 500 metriä ja nousi Afrikan naisten kestävyysjuoksun ensimmäiseksi arvokisamestariksi. Maratonkulta teki Japanin Hiromi Taniguchista kansallissankarin.
Essayah kirkasti pronssin kullaksi 1993
Kävely toi Suomelle kunniaa 1993 Stuttgartissa, jossa Sari Essayah joutui maailmanmestaruuden ja etenkin siitä seuranneen arvoauton voittamisen takia hirmuiseen pyöritykseen. Valentin Kononen palkittiin 50 kilometrillä hopealla, kuten mestaruuden puolustaja Kimmo Kinnunen keihäänheitossa.
Elämään on jäänyt Seppo Rädyn tokaisu "Saksa on paska maa" karsinnassa epäonnistumisen jälkeen, mutta myös Kinnusen "huonomminhan se meni kuin viimeksi" kuului kommenttien helmiin.
Kiinan kestävyysjuoksijanaiset häkellyttivät huikeilla tuloksillaan. Ma Junrenin valmentamat juoksijat ottivat vakuuttavan kolmoisvoiton 3 000 metrillä ja juhlivat myös 1 500 ja 10 000 metrillä. Maailmanennätykset kaatuivat, kun Britannian Colin Jackson aitoi 110 metriä aikaan 12,91, Venäjän Ana Birjukova kolmiloikkasi 15,09, Yhdysvaltain 4x400 metrin kvartetti kuljetti viestikapulaa ajassa 2.54,29 ja Britannian Sally Gunnell aitoi 400 metriä ajassa 52,74. Brittijuhlaa riitti myös sataselle, jolla Linford Christie katkaisi USA:n juhlat huippuajalla 9,87. Sergei Bubka otti seipäässä neljännen perättäisen mestaruutensa tuloksella 600. Sveitsin kuulajätti Werner Günthör nousi kultakorokkeelle kolmannen kerran. Jan Zeleznyn, Maria Mutolan ja Etiopian 20-vuotiaan kevytaskelisen Haile Gebrselassien valtakaudet alkoivat.
Kaksoismestariksi nousi Yhdysvaltain pieni pikakiitäjä Gail Devers, joka aitoi etusuoran poikki huippuajassa 12,46 ja voitti myös 100 metrin sileän täpärästi Jamaikan Merlene Otteyn edellä. Otteyn sitkeys palkittiin viimein 200 metrillä uran ensimmäisellä arvokisavoitolla.
Konosen johdatti värisuoraan 1995
Vuonna 1995 suomalaiset ylsivät helteisessä Göteborgin mainioon vireeseen, ja mitaleja tuli yksi joka väriä. Valentin Kononen masensi vastustajansa 50 metrin kävelyssä, Mika Halvari pukkasi John Godinan takana kuulahopeaa ja nuori Mikaela Ingberg otti keihäässä uransa ensimmäisen arvokisamitalin, pronssin.
Britti Jonathan Edwards oli kuitenkin kisojen tähti. Kimmoisa kolmiloikkaaja uhmasi luonnonlakeja ja liiteli huikeaan ME-pituuteen 18,29. Myös naisten kolmiloikassa yllettiin kauemmas kuin koskaan ennen: Ukrainan Inessa Kravets loikki 15,50. Kolmas ME-tulos syntyi naisten 400 metrin aidoissa, jossa Yhdysvaltain Kim Battenin kukisti Tonia Bufordin täpärästi ajoin 52,61-52,62.
Maailman nopeimmaksi mieheksi nousi Kanadan Donovan Bailey, joka 100 metrin voiton lisäksi nosti kotimaansa kultakorokkeelle 4x100 metrin viestissä. Michael Johnsonin 200 ja 400 metrin ajat 19,79 ja 43,39 olivat täysin saavuttamattomia muille. Kuuban Ivan Pedroso ponkaisi lankulta 870 sentin päähän ja jätti kanssakilpailijoitaan lähes puoli metriä.
Pika-aituri Allen Johnson ja Keniasta Tanskan väreihin siirtynyt puolimaileri Wilson Kipketer avasivat arvotittelien sarjansa. Syyrian Ghada Shouaa (seitsenottelu) ja Bahaman Troy Kemp (korkeus) olivat voittajia yllättävimmästä päästä. Venäjän Irina Stankinasta tuli MM-historian nuorin mestari. Hän voitti 10 kilometrin kävelyn 18 vuoden ja 135 päivän ikäisenä.
Bubka otti kuudennen kultamitalinsa 1997
Suomalaiset olisivat jääneet Ateenassa 1997 ilman MM-mitalia, jos valkovenäläinen Eduard Hämäläinen ei olisi tullut pelastajaksi. Uuden asuinmaansa väreissä Hämäläinen ylsi 10-ottelun hopealle Viron Erki Noolin takana.
Ateenan mieleenpainuvin kilpailu oli miesten seiväshyppy, jossa 33-vuotias Sergei Bubka uhmasi loukkaantumisia ja kuntoutti itsensä mestaruusvireeseen. Ukrainalaisen kuudes MM-kulta tuli 14 vuotta ensimmäisen mestaruuden jälkeen ja paremmalla tuloksella kuin koskaan. Bubka taivutti 601.
Yhdysvaltain Maurice Greene jyräsi 100 metriä aikaan 9,86 ja jätti mestaruutta puolustaneen Donovan Baileyn hopealle. Marokon uusi valtti Hicham el-Guerrouj oli 1 500 metrillä omaa luokkaansa. Etiopian Haile Gebrselassie voitti 10000 metrillä kolmannen peräkkäisen mestaruutensa. Supertähtien joukkoon oli nousemassa myös Yhdysvaltain Marion Jones, naisten 100 metrin voittaja.
Perinteiden rikkojia olivat lajiensa mestarit Uuden-Seelannin Beatrice Faumuina kiekossa, Etelä-Afrikan Marius Corbett keihäässä ja pitkän uransa kruunannut Norjan Hanne Haugland korkeudessa. Vuonojen maan ilon täydensi Trine Hattestadin toinen keihäsmestaruus - edellinen oli Stuttgartista 1993.
Parviainen palautti keihäskunnian 1999
Sevillan kisojen päätöspäivä ja miesten keihään viides kierros tuottivat suomalaisille täysosuman vuonna 1999. Aki Parviaisen täysosumaveto 89,52 teki hänestä keihäänheiton neljännen sinivalkoisen maailmanmestarin Tiina Lillakin, Seppo Rädyn ja Kimmo Kinnusen tossunjäljissä. Parviaisen mitali oli Suomen ainoa Sevillassa.
Kisojen kiintotähtiä olivat Maurice Greene 100 ja 200 metrin mestaruuksillaan, Haile Gebrselassie 10 000 metrin neljännellä MM-voitollaan, Gail Devers 100 metrin aitojen kolmannella MM-kultamitalillaan ja Tanskan Wilson Kipketer 800 metrin kolmannella MM-voitollaan.
Kuularingissä Saksan Astrid Kumbernussin mestaruus oli kolmas perättäinen. Michael Johnson rikkoi Harry "Butch" Reynoldsin yhdentoista vuoden ikäisen maailmanennätyksen, kun hän kiersi kentän ajassa 43,18. Johnson keräsi MM-urallaan yhteensä yhdeksän mitalia, mitä parempaan ovat kyenneet vain Merlene Ottey (14) ja Carl Lewis (10). Johnsonin mitalit olivat kuitenkin kaikki kultaisia.
Abel Anton kiirehti kotiyleisön riemuksi toiseen maratonkultaansa, ja Colin Jackson uudisti pika-aitojen mestaruutensa kuuden vuoden takaa. Pikajuoksija Marion Jonesin urakointi toi satasen kullan ja pituuden pronssin, mutta 200 metrillä tie katkesi jalkavammaan.
Zelezny Parviaisen toisen kullan tiellä 2001
Vuoden 2001 MM-kisat järjestettiin Kanadan Edmontonissa, ensi kertaa Atlantin takana. Suomalaismenestyjät olivat tutut Aki Parviainen (keihään hopeaa) ja olympiavoittaja Arsi Harju (kuulan pronssia). Myös Heli Koivula osoitti olevansa nousussa kohti kansainvälistä eliittiä: tuloksena kolmiloikan viides sija. Keihäässä komeasti avanneen (91,31) avanneen Parviaisen mestaruuden tiellä oli tuttu tshekki Jan Zelezny, jolle MM-kulta oli kolmas.
Maailma näytti muutenkin pääosin tutulta. Mestareiksi leivottiin 100 metrillä jälleen Maurice Greene, 1500 metrillä Hicham el-Guerrouj, pika-aidoissa Allen Johnson, pituudessa Ivan Pedroso, kolmiloikassa Jonathan Edwards, kuulassa John Godina, kymmenottelussa Tomas Dvorak ja kiekkokehässä Lars Riedel jo viidennen kerran.
Uusia nimiä MM-palkintopallin yläkorokkeella olivat Sveitsin puolimaileri Andre Bucher, Dominikaanisen tasavallan 400 metrin aituri Felix Sanchez, Australian ex-valkovenäläinen seiväshyppääjä Dmitri Markov (605) ja maratonilla Etiopian nuori Gezehegne Abera, jonka ansiolistalle oli jo kirjattu olympiavoitto.
Iloisin yllättäjä oli Ukrainan Zhanna Pintusevitsh-Block, joka kukisti 100 metrin finaalissa suursuosikin Marion Jonesin. Ristiriitaisin mestari oli Venäjän Olga Jegorova, joka antoi aiemmin samana kesänä epoa sisältäneen dopingtestin, mutta vapautui muotoseikkojen takia kilpailemaan. Hän voitti 5000 metriä.
Suomen kaikkien aikojen yleisurheilun MM-mitalit:
Helsinki 1983:
Kultaa: Tiina Lillak keihäs.
Hopeaa: Arto Bryggare 110 m:n aidat.
Pronssia: Martti Vainio 5000 m.
Rooma 1987:
Kultaa: Seppo Räty keihäs.
Tokio 1991:
Kultaa: Kimmo Kinnunen keihäs.
Hopeaa: Seppo Räty keihäs.
Pronssia: Sari Essayah 10 km:n kävely.
Stuttgart 1993:
Kultaa: Sari Essayah 10 km:n kävely.
Hopeaa: Kimmo Kinnunen keihäs ja Valentin Kononen 50 km:n
kävely.
Göteborg 1995:
Kultaa: Valentin Kononen 50 km:n kävely.
Hopeaa: Mika Halvari kuula.
Pronssia: Mikaela Ingberg keihäs.
Ateena 1997:
Hopeaa: Eduard Hämäläinen 10-ottelu.
Sevilla 1999:
Kultaa: Aki Parviainen keihäs.
Edmonton 2001:
Hopeaa: Aki Parviainen keihäs.
Pronssia: Arsi Harju kuula.
(MTV3-STT)