Liittolaiset jättivät iäkkään Mubarakin yksin

Johtajia on tullut ja johtajia on mennyt, mutta presidentti Hosni Mubarak onnistui pysymään vallassa miltei 30 vuotta.

Mubarak oli viime aikoihin asti lännen ja Israelin luotettu liittolainen. Kumppanuuden takasivat Egyptin Israelin kanssa solmima rauhansopimus ja strategisesti tärkeä Suezin kanava. Mubarak esiintyi mielellään myös muurina, joka suojeli länttä militantilta islamilaisuudelta.

82-vuotias presidentti sai kuitenkin kuluneiden viikkojen aikana huomata, että kun hätä on suurin, ystävät kaikkoavat. EU-johtajat ja Yhdysvallat alkoivat patistaa Egyptiä rauhanomaiseen vallanvaihtoon protestien yltyessä.

Mubarak on taustaltaan ilmavoimien kasvatti, joka eteni sotilasurallaan aina ilmavoimien komentajaksi asti. Egyptin johtoon hän nousi presidentti Anwar Sadatin varjosta varapresidentin paikalta, kun ääri-islamistit murhasivat Sadatin vuonna 1981 sotilasparaatissa Kairossa. Presidentin vieressä istunut Mubarak jäi henkiin.

Mubarak on senkin jälkeen selvinnyt useista salamurhayrityksistä.

Presidentin mandaatti uudistettiin vuoden 1981 jälkeen neljästi: vuosina 1987, 1993, 1999 ja 2005. Vasta viimeisellä kerralla Mubarak taipui suoraan vaaliin, jossa hänellä oli myös vastaehdokkaita.

Vaikka vaaleissa tuli ylivoimainen voitto, se jätti runsaasti kysymysmerkkejä. Vaalien säännöt olivat Mubarakin puolella, äänestysprosentti jäi perin alhaiseksi ja tarkkailijat valittivat väärinkäytöksistä.

Egyptin johdolta on jo pitkään vaadittu demokratian vahvistamista ja maan uudistamista. Vaatimuksia on tullut sekä kotimaasta että ulkomailta. Kasvava paine ja presidentin terveyden horjuminen saivat poliittiset tarkkailijat kysymään jo ennen viime aikojen mielenosoituksia, miten pitkään iäkäs johtaja todella pystyy jatkamaan tehtävässään.

(MTV3 - STT - Reuters - AFP - BBC)

Lue myös:

    Uusimmat